Ajankohtaista

3.9.2025

KOLMEN KIRKASVETISEN JÄRVEN TULEVAISUUS -seminaari

Yläkuvassa seminaaria avaamassa Pro Puruveden puheenjohtaja Hilkka Partanen.

Kuva: Ulla Rauramo

Pro Puruvesi ry, Karjalan Pyhäjärvi ry, itäisen Pihlajanveden osakaskunta sekä läntisen Punkaharjun kyläyhdistys ry järjesti Lustossa 2.9.2025 paikallisille, maakunnallisille ja valtakunnallisille päättäjille sekä eri tahojen viranomaisille ja kutsutuille kansanedustajille seminaarin, jossa taustotettiin uuden, kolmen järven yhteisen vesienhoidon organisaation perustamista.

Alue sijaitsee kolmen kunnan ja kolmen maakunnan alueella. Niiden yhteenlaskettujen valuma-alueiden pinta-ala on 2 000 km2 ja vesialueiden 700 mk2. Paavo Jantunen on koonnut Etelä-Savon Ely-keskuksen tilaamana ansiokkaan esiselvitysraportin aiheesta (propuruvesi.fi: Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon organisointi). Esiselvitystyössä on ollut mukana seminaarin järjestäjien lisäksi laaja asiantuntijaverkosto alueen Ely-keskuksista, Savonlinnan ja Kiteen kaupungeista sekä kalatalousalueilta. Esiselvityksen neljästä eri organisaatiomallista parhaaksi esitetään säätiömallia.

Aluksi käytiin tutustumassa kahteen Puruveden kohteeseen: Kerimäen kirkkorantaan ja Lautalahden kosteikkoalueelle. Kirkkorannassa rehevöityminen näkyi konkreettisesti. Noin 50 vuodessa lahden uintikelpoinen hiekkapohja oli peittynyt puolimetriseen lietteeseen, jolla kasvava tiheä ruovikko täytti arviolta kolmanneksen lahdesta. Samalla lahden oli samentunut. Ruovikossa oli havaittu EU-direktiivin suojelemia lajeja kuten viitasammakko ja kaksi korentolajia. Tämän takia ruovikon hävittäminen on vaikeutunut. Joillakin toisilla Puruveden lahtialueilla sedimenttiä kerääntynyt pohjaan jopa 2-3 metriä. Suurin yksittäinen syy sedimentin lisääntymiseen ovat soiden-, erityisesti turvesoiden ojitukset.

Lautalahden kosteikkoa esitteli sen toteutuksesta vastannut vesistöasiantuntija Janne Raassina. Kosteikko on rakennettu kahdeksan vuotta sitten ja se toimii edelleen moitteettomasti. Lautalahteen laskeva uoma tuo vettä Puruveteen noin 400 ha valuma-alueelta. Vesiensuojelurakenteilla vähennetään kiintoaineen ja ravinteiden kuormitusta vesistöön.

Alakuvassa Lautalahden kosteikko ja sen toteuttaja Janne Raassina.

Kuvat: Ulla Rauramo

Tutustumiskierroksen jälkeen Reijo Jantunen, Mirja Ulmanen ja Mikko Jantunen pitivät katsauksen eri järvien nykytilasta sekä uuden, yhteisen organisaation tarpeellisuudesta. Tässä vaiheessa joukkoon liittyi myös eduskunnan ympäristövaliokunta, joka lähti katsauksen jälkeen tutustumaan em. Kerimäen kirkkorantaan ja Lautalahden kosteikkoalueeseen.

Sekä Puruvedellä että Pyhäjärvellä on laajat Natura 2000 -alueet, joiden suojeluperusteena on sama luontotyyppi (hiekkamaiden niukkamineraaliset, niukkaravinteiset vedet). Pihlajavedelläkin on suuri Natura 2000 -alue, mutta sen suojelu perustuu eri luontotyyppeihin kuin Puruveden ja Pyhäjärven. Järvien vedet ovat olleet puhtaita ja hyvin kirkkaita. Noin 50 vuotta sitten alkanut rehevöityminen näkyy nyt ruovikoitumisen ohella selkävesien sinilevälauttoina, pohjasedimentin kertymisenä ja veden samentumisena. Järvillä toimivat vapaaehtoiset vesiensuojeluyhdistykset ovat tehneet uraauurtavaa työtä jopa 30 vuoden ajan, mutta yksittäiset toimenpiteet eivät ratkaise ongelmia. Nykyisin näkösyvyys on parhaimmillaan 10 m, joskin rehevöityneissä lahdissa pienimmillään vain metrin. Jotta vesien tilaa saataisiin parannettua tai edes pidettyä nykyisellä tasolla, tarvitaan suuren luokan toimenpiteitä. Sen takia kolmen järven yhteinen organisaatio, säätiö, on tarpeellinen. Sillä olisi kyllin leveät hartiat. 

Alustuksen jälkeen vuorossa oli kolme paneelia. Ensimmäisessä mukana oli paikallinen ja maakunnallinen näkökulma. Panelisteina olivat maakuntajohtajat, Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien ja Parikkalan kunnan edustajat sekä Puruveden ja Pyhäjärven kalatalousalueen edustajat.

Toinen paneeli edusti viranomaisten näkökulmaa: Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen Ely-keskusten.

Kolmanteen paneeliin osallistuivat ympäristöministeriö sekä kaksi kutsuttua kansanedustajaa.

Yläkuva

Paneeli 1: Paikallinen ja maakunnallinen näkökulma.

  • Vasemmalta Eira Rosberg, Etelä-Savon maakuntaliitto

  • Topi Suomalainen, Etelä-Karjalan liitto

  • Mervi Holopainen, Kiteen kaupunki

  • Sakari Paakkinen, Parikkalan kunta

  • Mervi Paajanen, Pyhäjärven kalatalousalue

  • Tuukka Suomalainen, Savonlinnan kaupunki

  • Ari Asikainen, Puruveden kalatalousalue

Välikuva

Paneeli 2: Viranomaisten näkökulma

  • Vasemmalta Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus

  • Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

  • Jari Ilmonen, Metsähallitus

  • Liisa Ukonmaanaho, Luonnonvarakeskus

  • Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos

Alakuva

Paneeli 3: Valtakunnallinen näkökulma

  • Vasemmalta Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö

  • Hanna Holopainen, kansanedustaja

  • Anna-Kristiina Mikkonen, kansanedustaja

  • Antton Keto, Ympäristöministeriö, etäyhteydellä

    Kuvat: Ulla Rauramo

Yhteenveto: On olemassa konsensus uuden säätiömuotoisen organisaation perustamisesta kolmen järven kesken. Se koetaan erittäin tarpeelliseksi paitsi alueellisesta ja valtakunnallisesta myös kansainvälisestä näkökulmasta. Rahoitus on ongelma, koska tällä hallituskaudella leikattu vesistöjensuojelusta rajusti sekä valtiolta että kunnilta. Po. hanke pitää saada pikaisesti valmisteilla olevaan vuoden 2027 hallitusohjelmaan Saaristomeri-hankkeen tavoin.

Palkattua henkilökuntaa on oltava, vapaaehtoispohjalta toimiminen ei yksin auta. Laaja verkosto mahdollistaa suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Koska järvien suurin pilaantuminen on johtunut metsien ojituksista, metsäala on saatava uudelleen tiiviisti talkoisiin mukaan.

Luonnolla sellaisenaan on itseisarvo. Hyvinvoivat järvet parantavat maakunnan elinvoimaisuutta. Näiden järvien maankuulu muikku tärkeä mm. matkailijoille. Kutu onnistuu vain puhtaissa vesissä.

Loppupäätelmä: Kutsutaan pikaisesti kokoon kaikkien kolmen kunnan ja maakunnan päättäjät sekä metsäsektori rahoituspohjan kuntoon saattamiseksi. 

Hienon seminaarin työryhmä vasemmalta: Reijo Jantunen/Pro Puruvesi, Sirpa Taskinen/Länsi-Punkaharjun kyläyhdistys, Hilkka Partanen/Pro Puruvesi, Paavo Jantunen/Pro Puruvesi, Mirja Ulmanen/Karjalan Pyhäjärvi ry, Mikko Jantunen/Itäisen Pihlajaveden osakaskunta. Kuva: Inka Vesala/Etelä-Savon ELY

*******************************************************************

23.7.2025

VUOSIKOKOUSPÄÄTÖKSIÄ

Karjalan Pyhäjärvi ry:n vuosikokous pidettiin ti 22.7.2024 klo 18.00 alkaen Kesälahdella Sovintolassa Pyhäjärventie 8. 

Hallituksen kokoonpano

Saimme hallitukseen uuden jäsenen Aapo Juvosen Markku Uimosen tilalle. Kiitimme Markkua rahastonhoitajan työstä Erkki Lindebergin valmistamalla teräskalalla. Hallituksen kokoonpano toimintakaudelle 2025-2026 on seuraava:

  • Mirja Ulmanen, pj

  • Ulla Hurskainen, varapj

  • Ulla Rauramo, sihteeri

  • Aapo Juvonen

  • Erkki Lindeberg

  • Tuomas Ojanen

  • Anu Parkkonen

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu säilyi ennallaan eli 20 €/hklö.

Vesienhoitoasiat

Kokouksen jälkeen Aapo Juvonen kertoi Pyhäjärven tilasta näkösyvyysmittausten  ja kemiallisten analyysitietojen valossa. Kokousväki keskusteli vilkkaasti valuma-alueen ongelmista. Asiantuntijana toimi Janne Raassina. 

Pienenä toimijana edistämme mm. seuraavia hankkeita:

  • Karjalan Pyhäjärven kunnostus hankesuunnitelma. Hanketta vetää Saimaan vesienhoitoyhdistys. Yhdistyksemme osallistuu tiedottamiseen, ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen aktiiviseen seurantaan.

  • Koirasuon valuma-alueen metsäluontohanke valuma-altaan tilan parantamiseksi. Yhteistyössä Parikkalan seurakunta, Karjalan metsänhoitoyhdistys ja MTK

  • Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon yhteinen organisointihanke. Hanketta vetää Pro Puruvesi

  • Lisäksi seuraamme valuma-alueella tapahtuvia muita asioita ja tiedotamme niistä tarpeen mukaan.

Yllä kokousväkeä, kuvan vasemmassa reunassa vesiasiantuntija Janne Raassina. Aapo Juvonen valaisi Pyhäjärven tilaa. Alla Mirja Ulmanen ojensi Markku Uimoselle kiiitoskalan. Kuvat: Ulla Rauramo

********************************************************************

5.7.2025

PYHÄJÄRVEN VESIENSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ NEULANIEMESSÄ

Vesiensuojelusta kiinnostunutta väkeä oli 3.7.2025 runsaasti paikalla. Paljon erilaista tietoa saatiin, kun Maarit Moisio kertoi Pyhäjärvi-hankkeen kuormitusseurannasta, Annika Kiiski (etäyhteydellä) Hiilipörssistä soiden ennallistajana ja Panu Kukkonen Metka-tuesta ja yksityismetsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä.

Kuvat alla: Kokousväkeä istumassa, Panu Kukkonen ja Maarit Moisio seuraamassa esitystä, alla Annika Kiiski etäyhteydellä mukana.

*******************************************************************

8.6.2025

VANHAT OJAT UHKA PYHÄJÄRVELLE

Lähde: Alberto Politi: Rajut kuvat näyttävät, kuinka humus värjää kirkasta Pyhäjärveä punaiseksi. YLE 8.6.2025 https://yle.fi/a/74-20165427 (suoria lainauksia)

  • Pyhäjärven ominaispiirre on erityisen kirkas ja niukkaravinteinen vesi. Paikoitellen järven vesi on muuttunut sameaksi tai jopa punaiseksi.

  • Vanhojen ojien kautta kulkeutuva humus uhkaa ainutlaatuista Karjalan Pyhäjärveä.

  • Asiantuntijat selvittävät tilanteen vakavuutta ja etsivät ratkaisuja yhdessä paikallisten kanssa.

  • Ongelmakohtia sijaitsee yksityisillä mailla, ja maanomistajien osallistuminen järven suojeluun on tärkeää. Aika montaa maanomistajaa motivoi ihan se, että voi tehdä hyvää lähivesistölle.

  • Saimaan vesiensuojeluyhdistyksessä työskentelevä biologi Maarit Moisio on juuri ryhtynyt kartoittamaan Pyhäjärven kannalta erityisen ongelmallisia ojia. Yhdistys on saanut kartoitukselle tukea EU:n maaseuturahastosta.

  • Monessa tapauksessa tilannetta helpottaisi esimerkiksi ojien muuttaminen kosteikoiksi.

  • Ely-keskukset voivat myöntää maanomistajille rahaa kosteikkoinvestointeihin.

    Kuvat vasemmalta: Pyhäjärven vesi on edelleen pääosin huomattavan väritöntä ja kirkasta. Tällaiset ojat ovat ongelma Pyhäjärvelle. Kuvat Ari Haimakainen/YLE

*******************************************************************

4.6.2025

CITYMAHATON ETKOT

Pyhäjärvi ry järjesti CityMahatonin etkoilla 28.5.2025 Kesälahden torilla koululaisille, tuleville vesistönsuojelijoille, mahdollisuuden kalojen tunnistustukseen ja kala-apajien löytämiseen. Molemmat kiinnostivat nuoria kovasti.

Kuvat vasemmalta: Hallitusta edusti Anu Parkkonen, Erkki Lindeberg ja Mirja Ulmanen. Anu kyselee mitähän kaloja tässä mahtaa olla? Pojat tutkivat hyviä onkipaikkoja. 

Kuvat Mirja Ulmanen

******************************************************************

19.5.2025

KARJALAN PYHÄJÄRVEN SUOJELUN TEEMAPÄIVÄT  2025

Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry ja Karjalan Pyhäjärvi ry järjestää kolme yleisötilaisuutta, joista ensimmäiseen eli 17.5.2025 pidettyyn osallistui 25 asiasta kiinnostunutta henkilöä Sovintolassa. Keskimmäisessä kuvassa pöydän ääressä Pro Puruveden edustaja Reijo Jantunen.  

*******************************************************************

23.4.2025

JÄSENKIRJE 1/2025

Hyvä Karjalan Pyhäjärvi ry:n jäsen

 Tässä jäsenkirjeessä on tietoa monenlaisista vesistöasioista:

 

Juhlavuosi, 30 vuotta

Meneillään on Karjalan Pyhäjärvi ry:n 30. toimintavuosi. Kirkkaalle Natura-järvellemme on valittu juhlavuoden sloganit:

-        Miljoonat muikut eivät voi olla väärässä.

-        Muikuille kelpaa vain paras.

 Karjalan Pyhäjärven kunnostus

Karjalan Pyhäjärven kunnostus (JÄSMY+SVSY) on käynnistynyt. Hankkeessa selvitetään valuma-alueen kuormituskohteita ja niiden vähennysmahdollisuuksia sekä kunnostetaan 1-2 suojelukohdetta. Vesinäytteitä on otettu 22 kohteesta. Ohjausryhmässä pj:mme Mirja Ulmanen. www.svsy.fi/hankkeet/karjalan-pyhajarvi-hanke

Hankkeen kolme infotilaisuutta:

-        la 17.5. klo 14:00-16:00 Kesälahti Sovintola Pyhäjärventie 8.

-        pe 30.5. klo 18-20:00 Uukuniemi Väentupa Uukuniementie 1016 Parikkala.

-        to 3.7. klo 18:00-20:00 Neulaniemi Neulaniementie 8 Juurikka.

 Koirasuon vesistönsuojelukanle Parikkalan srk

Koska kaikkia edeltäviä isoja ajourahakkuita ei pystytty huonon talvisään takia suorittamaan. Ainakin yksi uomakunnostus pyritään tekemään kesällä. Lisätietoja hankkeen toteuttajalta P-K Metsänhoitoyhdistys/Panu Kukkonen. p. 040 121 6518. Hanketta esitellään 30.5. Uukuniemen infotilaisuudesssa.

 Näkösyvyysmittaukset

Näkösyvyysmittauksen koulutus ma 5.5. klo 16-18 Ollinmäen viinitilalla Mikkelissä, Anttolantie 1640. Mahdollisuus osallistua myös teamsin kautta. Lisää vapaaehtoisia mittaajia otetaan ilolla vastaan. Ilmoittautumiset: inka.vesala@ely-keskus.fi, p. 050 464 07685.

 Pyhäjärven mittaajiksi ovat jo ilmoittautuneet Kari Paakkinen/Koiralahti, Matti Ropponen/Uukuniemi, Heikki Salmi/Puhos, Jalmari Väistö/Juurikka, Mirja Ulmanen/Kalaton, Heikki Hurskainen/Kontiola ja Ilkka Rauramo/Riihiniemi. Tarkat koordinaatit merkitään karttapaikkaan ja mittaustulokset (4 kpl/paikka/v) kerää sihteeri Ulla Rauramo.

 Tapahtumia

*ke 28.5. klo 10 alkaen CityMahaton etkot Sovintolassa 200 koululaiselle. Kalojen tunnistusta, kilpailuja

 *ke-to 11.-12.6. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari. Kupittaa. Myös teams-mahdollisuus. www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaarit/

 *ma 23.6. klo 9 alkaen. Pro Pyhäjärven Suolahti ry:n ruovikkotalkoot Närsäkkälässä. Lähtöpaikka Suolahden tien päässä oleva veneenlaskupaikka. Ilmoittautumiset Leena Karvonen, p. 050 523 4007.

 *pe 4.7. CityMahaton. Yhteisosasto Pro Puruveden kanssa. www.kesalahti.fi/city-mahaton-2025.

 *la-su 5.-6.7. Puhoksen perinnepäivät. www.puhoksenperinnepaivat.fi

 *9.7. klo 18-19. Uukuniemen kesätori. Kirkon kirkkopiha.

 *ti 22.7. klo 18. Yhdistyksen vuosikokous Sovintolassa Pyhäjärventie 8, Kesälahti

 Kalakorvakorut

Taiteilija Päivi Valo on suunnitellut meille juhlavuoden kunniaksi hopeiset kalakorvakorut, joita voi tilata hintaan 75€/pari.

 Jäsenmaksu

Jollet ole vielä maksanut vuoden 2025 jäsenmaksua, 20 €/hklö, teethän sen pikimmiten. Kiitos!

Karjalan Pyhäjärvi ry:n tili FI54 5153 0420 0306 64

PUHTAAN VEDEN PUOLESTA TULEVILLE SUKUPOLVILLE! 

Kevätterveisin

Mirja Ulmanen

hallituksen puheenjohtaja

*******************************************************************

 18.6.2024

ENNALLISTAMISASETUS

Lähde: Ympäristöministeriö

EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin 17.6.2024 EU:n ympäristöneuvostossa. Asetuksen puolelle asettui 20 jäsenmaata, viisi maata - Suomi mukaan lukien - äänesti asetusta vastaan.

Mikä on ennallistamisasetus?

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2020. Ennallistaminen on keino, jolla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

 Asetuksen tavoite

Tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamistoimia on tehtävä vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä. 

 Ennallistamistoimet

Toimenpiteet tehdään ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston alueella. Asetus koskee mm. soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä ja kaupunkiympäristöjä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.

 Maatalouskäyttöön ojitetut turvemaat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde. Turvemaiden valumat myös heikentävät niiden alapuolisten vesistöjen tilaa. Jäsenmaiden on ennallistettava ojitetuista turvepelloista vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia. Ennallistamistoimet voidaan osittain tehdä myös turpeentuotannosta poistuneilla alueilla.

Asetuksen toimeenpano

Toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa mm. määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioilla on liikkumavaraa toimeenpanossa esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Näiden toimien kytkeminen osaksi ennallistamisasetuksen toimeenpanoa on keskeistä.

Suomi on suurimpien maksajien joukossa

koska meillä on paljon sisävesiä, joita uhkaa erityisesti rehevöittävä hajakuormitus ja joiden tila on vaarassa heiketä, jos toimenpiteitä ei laaja-alaisesti tehdä. Tehtävillä valuma-alueen toimilla vaikutetaan myös rannikkovesien ja merialueen tilaan. Lisäksi ilmastonmuutos lisää ravinnehuuhtoumia ja aiheuttaa vesien tummumista yhdessä suometsätalouden ja muun turvemaiden käytön kanssa. Kun soita on Suomessa ojitettu ennätyksellisen paljon ja pinta-alamme on EU-maiden viidenneksi suurin, kasautuvat hintaan vaikuttavat tekijät nostaen kokonaissummaa.

***********************************************************************