2.9.10.2024

Puruveden ja lähialueiden kirkasvetisten järvien vesienhoidon organisointi -hanke

Hankkeessa ovat mukana Pro Puruvesi, Karjalan Pyhäjärvi sekä Pihlajavesi (itäinen osakaskunta), joiden alueilla kaikilla on samanlainen luontotyyppi ja yhteiset vesistöhoidon haasteet.

Pro Puruvesi

https://propuruvesi.fi › cms-assets › documents › Pur...

Tämä esiselvitysraportti on laadittu Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta Puruvedenalueen potentiaalis- ten vesienhoidon organisointitapojen ...

35 sivua, PDF

**********************************************************************************

30.8.2024

Jäsenkirje 2/2024

HYVÄ KARJALAN PYHÄJÄRVI RY:N JÄSEN

Tässä jäsenkirjeessä kerrotaan useista meneillään olevista hankkeista ja muista vesistöön liittyvistä asioista:

Hankesuunnitelma Karjalan Pyhäjärven kunnostuksesta

Karjalan Pyhäjärvi-hanke on yhä JÄSMY- (Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma) haussa ja sen käsittelyssä.

Koirasuon vesistönsuojeluhanke

Hahmotelma hankkeesta on tehty. Hankkeessa fokus on metsämaiden vesiensuojelu- ja ennallistamisratkaisuissa seurakunnan mailla. Parikkalan srk kirkkoneuvosto käsittelee ehdotusta 3.9.2024.

Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon organisointi

Asiasta on odotettavissa ministeriötason neuvottelu syksyn kuluessa ja että yhdistyksestämme kutsutaan edustaja mukaan.

Raja-aita-hanke Jalkavillansuolla Närsäkkälässä

Rajavartiolaitoksen raja-aitaan liittyvistä asioista tiedotetaan niukalti rajavartioston ulkopuolelle. Aidasta tulee noin 200 km pitkä. Pitkin kevättä maanomistajilta on pyydetty lausuntoja. Rakentaminen aloitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan huhtikuussa 2025, puiden poisto jo ennen sitä. Karjalan Pyhäjärvi ry piti tarpeellisena huomauttaa siitä, että rajaturvallisuuden kannalta sinänsä välttämättömän esteaidan rakentamisessa sekä esteaidan rakentamisen ja ylläpitämisen kannalta tarpeellisissa tie-, maansiirto- ja vesirakennustöissä, samoin kuin puiden ja muun kasvillisuuden poistotöissä, on syytä huolehtia siitä, etteivät toimenpiteet heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Juurikan kanavan vesiensuojelurakenteet

Rakenteet on rakennettu hankerahoituksella 2015 ja huoltovastuu on yhdistyksellämme. Allas mitä ilmeisimmin vielä kunnossa, mahdollisesti kasvustoa olisi talkoilla poistettava. Odotetaan Janne Raassinan raporttia huoltotoimenpiteiden tarpeellisuudesta ja määrästä.

Pohjois-Karjalan maakuntakaavaluonnos ja Nivunkiin suunniteltu tuulivoimala-alue.

Suunnitteilla on ainakin 18 voimalaa valuma-alueelle. Toteutuessaan lähes 300 metrin korkeuteen yltävät myllyt hallitsisivat näkymää suurella osalla Pyhäjärveä. Kaavaluonnos on nähtävänä Maakuntaliiton verkkosivuilla pohjois-karjala.fi/vaihekaava2. Karjalan Pyhäjärvi ry piti tarpeellisena huomauttaa siitä, että voimaloiden ja niihin liittyvien sähkönsiirtoverkkojen rakentamisen ja ylläpitämisen kannalta tarpeellisissa tie-, maansiirto- ja vesirakennustöissä, samoin kuin puiden ja muun kasvillisuuden poistotöissä, on syytä huolehtia siitä, etteivät toimenpiteet heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Kaavaluonnoksesta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus ti 3.9. klo 17:00, johon on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.

Näkösyvyysmittaukset

Näkösyvyysmittauksen koulutus pidettiin Papinniemen leirintäalueella 15.8. Mukana oli viisi henkilöä. Mittaukset aloitetaan lokakuussa, kun mittauspaikat on jaettu mittaajien kesken. Järven tiedot kootaan yhteen kaikkien nähtäville.

Pintavesien luokitteluopas

Opas on tehty Sykessä 2024 aikana asiantuntijavoimin. Ekologisen tilan luokittelusta järjestetään sidosryhmätilaisuus alustavasti to 10.10.2024 klo 9.30-12 etäyhteyksin. Kutsu tilaisuuteen lähetetään syyskuun kuluessa. Kommentit oppaaseen pyydetään lähettämään 13.9.2024 mennessä osoitteeseen kati.martinmaki-aulaskari@syke.fi. Kommenteissa on hyvä esittää sivunumero, kappale ja rivinumerot, joihin kommentti viittaa.

Vuoden 2024 jäsenmaksu 15 €/henkilö Karjalan Pyhäjärvi ry:n tili FI54 5153 0420 0306 64

Jollet ole vielä maksanut jäsenmaksua, teethän sen pikimmiten. Kiitos!

Raikkaita syysilmoja Karjalan Pyhäjärvelle!

Parhain terveisin

Mirja Ulmanen

hallituksen puheenjohtaja

p. 040 524 0503

********************************************************************

1.8.2024

Vuosikokouspäätöksiä

Karjalan Pyhäjärvi ry:n vuosikokous pidettiin to 1.8.2024 klo 17.30 Kesälahdella Sovintolassa Pyhäjärventie 8.

Vesienhoitoasiat

Pienenä toimijana edistämme mm. seuraavia hankkeita, mikäli hakijatahot saavat rahoitusta:

Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon yhteinen organisointihanke. Hanketta vetää Pro Puruvesi
Koirasuon valuma-alueen metsäluontohanke valuma-altaan tilan parantamiseksi. Yhteistyössä Parikkalan seurakunta, Karjalan metsänhoitoyhdistys ja MTK
Karjalan Pyhäjärven kunnostus hankesuunnitelma. Hanketta vetää Saimaan vesienhoitoyhdistys. Yhdistyksemme osallistuu tiedottamiseen, ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen aktiiviseen seurantaan.
Seurannassa
- Aukeasuon perustaminen. PK Elyn ja Tornator Oy:n yhteinen, yli 60 ha suojelualue
- Rio Tinto Exploration Finland Oy:n malminetsintä Kiteellä lähellä Karjalan Pyhäjärven valuma-aluetta.

Uuden hallituksen kokoonpano kaudelle 2024-2025

Entiset

Mirja Ulmanen, puheenjohtaja, Suitsan kesäasukas Espoosta
Ulla Hurskainen, Närsäkkälän kesäasukas Liperistä
Tuomas Ojanen, Karjalan Pyhäjärvi ry:n perustajajäsen, Kontiolan kesäasukas Helsingistä
Anu Parkkonen, Kiteen Papinniemestä, syntyisin Pyhäjärven rannalta
Markku Uimonen, vakituinen asukas Uukuniemeltä Pyhäjärven rannalta

Uudet

Erkki Lindeberg, vakituinen asukas Kesälahden Mäntyniemestä
Ulla Rauramo, sihteeri, aiemmin hallituksen ulkopuolelta, Pöllälänniemen kesäasukas Espoosta

Mikä on ennallistamisasetus?

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2020. Ennallistaminen on keino, jolla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

Asetuksen tavoite

Tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamistoimia on tehtävä vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä.

Ennallistamistoimet

Toimenpiteet tehdään ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston alueella. Asetus koskee mm. soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä ja kaupunkiympäristöjä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.

Maatalouskäyttöön ojitetut turvemaat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde. Turvemaiden valumat myös heikentävät niiden alapuolisten vesistöjen tilaa. Jäsenmaiden on ennallistettava ojitetuista turvepelloista vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia. Ennallistamistoimet voidaan osittain tehdä myös turpeentuotannosta poistuneilla alueilla.

Asetuksen toimeenpano

Toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa mm. määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioilla on liikkumavaraa toimeenpanossa esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Näiden toimien kytkeminen osaksi ennallistamisasetuksen toimeenpanoa on keskeistä.

Suomi on suurimpien maksajien joukossa

koska meillä on paljon sisävesiä, joita uhkaa erityisesti rehevöittävä hajakuormitus ja joiden tila on vaarassa heiketä, jos toimenpiteitä ei laaja-alaisesti tehdä. Tehtävillä valuma-alueen toimilla vaikutetaan myös rannikkovesien ja merialueen tilaan. Lisäksi ilmastonmuutos lisää ravinnehuuhtoumia ja aiheuttaa vesien tummumista yhdessä suometsätalouden ja muun turvemaiden käytön kanssa. Kun soita on Suomessa ojitettu ennätyksellisen paljon ja pinta-alamme on EU-maiden viidenneksi suurin, kasautuvat hintaan vaikuttavat tekijät nostaen kokonaissummaa.

***********************************************************************

*************************************************************************

22.4.2024

Vesistönhoito

Helsingin Sanomien Vieraskynässä oli 22.4.2024 Vesistöpaneelin puheenjohtajan Timo Huttulan ja varapuheenjohtaja Markku Marttisen hyvä kirjoitus otsikolla

Suomessa ei ole enää varaa jättää vesistöjään hoitamatta

Poimintoja kirjoituksesta mm.:

Suomen vesipolitiikkaan tarvitaan muutos. Tärkeintä on pysäyttää liiallinen kuormitus vesistöjen valuma-alueilta. Tärkeää on ymmärtää myös ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vesistöjen tilan välinen yhteys. Hallitusohjelmassa on vain vähän konkreettisia vesistöihin liittyviä toimia. Lukuisat pienillä resursseilla talkoovoimin toimivat yhdistykset tekevät arvokasta työtä lähivesistöjen tilan parantamiseksi, ja ne ansaitsisivat nykyistä enemmän tukea. Valtionhallinnossa on käynnistettävä yhteistyö kunnostushankkeiden kohdistamiseksi vesistöjen koko valuma-alueelle. Lisärahoitusta voidaan saada EU:n ennallistamisasetuksen kautta.

EU:n vesipuitedirektiivin ja Suomen vesienhoidon alkuperäinen tavoite oli estää vesistöjen, rannikkovesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja parantaa niiden tilaa vuoteen 2015 mennessä. Suomi on joustanut aikatauluista, ja tavoite on siirtynyt vuoteen 2027. Ympäristöministeriössä on valmisteltu lakimuutoksia, joiden nojalla vesienhoidon ympäristötavoitteista ja vuoden 2027 takarajasta voidaan yhä lipsua.

Merkittävin syy Suomen järvien tilan heikkenemiseen on maa- ja metsätalousmailta valuva, suurena pysynyt hajakuormitus. Maatalouden vesistökuormituksen tehokkaat vähennyskeinot on otettava heti käyttöön, metsätalouden ojitukset on muutettava luvanvaraisiksi ja kuivatettuja turvemaita on vesitettävä.

(Pitemmän tekstin lausejärjestystä osin muutettu.)

*********************************************************************

18.2.2024

Jäsenkirje 1/24

Hyvä Karjalan Pyhäjärvi ry:n jäsen

Tämän kirjeen sisältö:

Kaikki mukaan!
Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä
Vesienhoidon organisointi -projektin selvitystyö
Omatoimiset kunnostustoimenpiteet
Jäsenrekisterin ja kotisivujen päivitys
Vuoden 2024 jäsenmaksu

Kaikki mukaan järvemme hoitoon!

Vesienhoito alkaa kuivalta maalta, joten yhteistyö ja -ymmärrys eri osapuolten kanssa on tärkeää. Haluamme edistää vuorovaikutusta järven ranta-asukkaiden, maan- ja metsänomistajien, lomailijoiden, yrittäjien, yhdistysten, Kiteen ja Parikkalan edustajien sekä viranomaisten kesken. Tietoa vesienhoidosta, järven tilaan vaikuttavista tekijöistä ja huolenaiheista tarvitaan. Seurataan yhdessä uutisia suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka saattavat vaikuttaa järveemme valuma-alueella tai itse järvellä. Yhdistys osallistuu tapahtumiin mielellään, joten kutsukaa meidät mukaan. Kiitos, kun haluat toimia!

Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä

Karjalan Pyhäjärvi ry:llä on edustaja Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmässä kaudella 2024-2029.

Vesienhoidon organisointi -projektin selvitystyö valmistuu kevään aikana

Karjalan Pyhäjärvi ry on osallistunut selvitystyöryhmään vesienhoidon organisoimiseksi Karjalan Pyhäjärven, Puruveden ja Punkaharjun puoleisen Pihlajaveden alueella. Kolme kirkasta, karua ja erityisherkkää järveä yhdessä muodostaisivat varteenotettavan toimijan ja vetovoimaisen alueen myös matkailun kannalta. Suurten miljoonahankkeiden suunnittelu, rahoitusten hakeminen ja johtaminen on ammattilaisten työtä. Pienen yhdistyksemme rahkeet eivät niihin riitä. Keskittämällä ”paperisota” isommille harteille säästyy paikallisia voimavaroja toimenpiteisiin valuma-alueella ja järvellä.

Omatoimiset kunnostustoimenpiteet

Kannustamme jäseniämme omatoimisiin, paikallisiin hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin. Hyvä esimerkki on Pro Pyhäjärven Suolahti ry:n toteuttama, veden virtausta edistävä ruovikon niittohanke (tietoa nettisivuillamme). Vapaaehtoistyö on tärkeää, ja ilman sitä useat hoito - ja kunnostustoimenpiteet jäisivät toteutumatta. Myös henkilökohtaiset arkiset suojelutoimenpiteet ovat tärkeitä.

Kotisivujen ja jäsenrekisterin päivitys

Päivitimme jäsenrekisterimme ja www.karjalanpyhajarvi.fi -verkkosivut siirrettiin uudelle alustalle. Samalla lisättiin uutta materiaalia ja kuvia. Somekanavista on käytössä Karjalan Pyhäjärvi ry -niminen Facebook-sivu ja Instagram tili. Lähetä meille uutisia, materiaalia ja kuvia! Seuraa sivujamme ja osallistu keskusteluun!

Vuoden 2024 jäsenmaksu 15 €/henkilö Karjalan Pyhäjärvi ry:n tili FI54 5153 0420 0306 64

Tauon jälkeen keräämme jälleen jäsenmaksut toimintamme pyörittämiseksi. Suosittele jäsenyyttä toisille perheenjäsenille, naapureille ja ystäville. Jäsenyys on henkilökohtainen ja liittyminen käy näppärästi sivuiltamme https://www.karjalanpyhajarvi.fi/yhteystiedot/. Maksathan jäsenmaksun ajoissa eli maaliskuun loppuun mennessä.

Raikkaita helmikuisia päiviä Karjalan Pyhäjärvelle!

Mirja Ulmanen

hallituksen puheenjohtaja

****************************************************************

23.10.2023

Malminetsintää Keski- ja Etelä-Karjalassa

Rio Tinto

Lähde: Kaivosjätti Rio Tinto hamuaa mineraaleja Keski-Karjalasta. YLE 23.10.2023

Maailmanlaajuista kaivosjättiä kiinnostavat maaperän aarteet Tohmajärvellä ja Kiteellä. Brittiläis-australialaisen Rio Tinton suomalainen tytäryhtiö on tehnyt kaksi varausta Keski-Karjalaan.

Tohmajärvellä liki 130 neliökilometrin varausalue sijoittuu valtatie 9:n pohjoispuolelle Perävaarasta Venäjän rajalle saakka. Suurempi, lähes 300 neliökilometrin varaus on valtatie kuuden itäpuolella. Alue ulottuu Kiteen Pyhäjärveltä Tohmajärveen ja idässä valtakunnanrajaan asti.

Kaivosyhtiötä kiinnostaa aiempien tutkimusten perusteella varausalueilla 16 mineraalia, muun muassa litium, kupari, nikkeli, koboltti ja kulta. Etsintälistalla on myös harvinaisempia kaivosmineraaleja, esimerkiksi palladium, platina ja iridium. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin hyväksymä varaus oikeuttaa tekemään geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottamaan vähäisiä näytteitä. Varaus ei vielä oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhintaan. Varaus ei myöskään rajoita maanomistajan oikeuksia tai maankäytön tarpeita.

Jos Rio Tinto Exploration Finland -yhtiö löytää varausalueilta kiinnostavia kaivosmineraaleja, sillä on etuoikeus hakea malminetsintälupia. Tohmajärven varaus on voimassa helmikuuhun 2025, pääosin Kiteen puolelle sijoittuva varaus tammikuulle 2025.

Batteri 3 Finland

Lähde: Riitta Väisänen: Espoolaisyhtiö kartoittaa litiumin esiintymistä Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. YLE 18.1.2023

Battery 3 Finland Oy on espoolainen, 2022 perustettu osakeyhtiö, jonka pääasiallinen toimiala Malmit ja teollisuusmineraalit. Yhtiö selvittää mm. akuissa käytettävän litiumin esiintymistä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueilla. Varausalueet ulottuvat myös Etelä-Savon puolella.

Battery 3 Finland oy on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille kaksi varausilmoitusta, jotka Tukes on hyväksynyt. Varaus ei ole malminetsintälupa, mutta antaa yhtiölle etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen.

Ajankohtaista

Oudon väristä vettä