Karjalan Pyhäjärvi on Suomen suurin rajavesistö

Lähteet: www.kitee.fi; www.jarviviki.fi; www.ymparisto.fi; wikipedia; kotimaisten kielten tutkimuskeskus

 Karjalan Pyhäjärvi (on myös venäjäksi pyhä järvi eli Святозеро, Svjatozero) sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajalla ulottuen myös Venäjän puolelle Karjalan tasavallan alueelle. Se on Suomen suurin Pyhäjärvi ja samalla suurin Suomen naapurimaiden kanssa jakamista järvistä, ns. rajajärvi. Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön ja laskee pohjoisosistaan Puhoksenkosken kautta Saimaan Oriveteen. Suurimmat saaret ovat Suitsansaari (1400 ha) sekä Sarvisalo (1356 ha), jonne pääsee siltaa pitkin.

Pyhäjärvi jakautuu useaan erilliseen osa-alueeseen. Suurimpia selkiä ovat eteläosan saaristoiset ja syvät lahtialueet, Papinniemenselkä, Sarvisalon, Sorsasaarin ja Suitsansaaren selät, Taipaleenselkä, Ukonniemenselkä, Kajoonselkä sekä Ristinselkä ja Kalattomanselkä. Varsinainen pääallas, lähes 20 km pituinen syvänne, alkaa Kajoonselältä ja jatkuu luoteeseen aina Hiekanpäänselälle asti.

Vasemmalla Suitsan saaren itäranta on rajavyöhykealuetta usean kilometrin matkalta. Kuva: Markku Uimonen. Oikealla rajavesi Suitsan ja Marttina-saaren välissä. Kuva: Mirja Ulmanen. 

Rajavesistösopimus

Lähde: Tuomas Ojanen

Karjalan Pyhäjärven tekee muun ohella ainutlaatuiseksi sen asema Suomen ja Venäjän välisenä rajavesistönä. Karjalan Pyhäjärvi on maamme suurin rajavesistö, jota koskee muiden rajavesistöjen tapaan Suomen ja Venäjän välinen rajavesistösopimus.

Rajavesistösopimuksessa rajavesistöllä tarkoitetaan järveä, jokea ja puroa, jonka rajaviiva leikkaa tai jota pitkin se kulkee. Suomen ja Venäjän välisiä rajavesistöjä on 19, joiden sisällä valtioiden rajan ylittää – pääasiassa Suomen puolelta Venäjän puolelle – 450 jokea, puroa ja järveä, joista Karjalan Pyhäjärvi on siis selvästi suurin.

Alkuperäinen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välinen rajavesisopimus on vuodelta 1965 (Suomen asetuskokoelma 226/65). Sopimuksen puitteissa alkoi yhteinen rajavesien laadun tarkkailu 1966 kesäkuussa eli noin vuosi sen jälkeen, kun rajavesistösopimus oli tullut voimaan. Alun laajan kartoituksen jälkeen rajavesistöjen seuranta keskitettiin niihin rajan eteläpään jokiin, joihin kohdistuu merkittävää, ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Nämä joet ovat Vuoksi, Hiitolanjoki, Rakkolanjoki ja Saimaan kanava. Karjalan Pyhäjärvi ei siten sinänsä kuulunut rajavesisopimuksen mukaisen yhteistyön keskiössä olleisiin rajavesistöihin.

Vielä 8.6.2018 julkaistussa Maailmanpankin tutkimusraportissa Suomen ja Venäjän rajavesistöyhteistyö arvioitiin yhdeksi maailman parhaimmin toimivista. Tutkimusraportissa tarkasteltiin Suomen ja Venäjän yhteistyötä Vuoksen vesistöalueella. Maailmanpoliittiset muutokset eivät vielä tuolloin vaikuttaneet sopimuksen sisältöön tai siihen perustuvaan yhteistyöhön, jossa keskityttiin asiakysymyksiin.

Keskeistä yhteistyössä on ollut hyötyjen tasapuolinen jakaminen. Vuonna 1989 solmittu Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö mahdollisti Vuoksen juoksutusten tasapainottamisen siten, että tulvista ja kuivuudesta aiheutuvia vahinkoja voitiin välttää niin Saimaalla kuin Venäjän puolella alajuoksulla. Juoksutuksia tarkasteltiin Saimaan luonnollisen vedenpinnan tason mukaan, ei vesivoimalaitosten tuoton maksimoinnin näkökulmasta.

Suomen ja Venäjän välinen rajavesistöyhteistyö on nyt valitettavasti päättynyt valtioiden välisen muun yhteistyön tapaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Vaikka ainakaan lähivuosina ei vaikuta olevan edellytyksiä rajavesistöyhteistyölle valtioiden välillä, on kuitenkin erittäin toivottavaa, että maailmanpoliittiset asetelmat jossain vaiheessa muuttuvat ja sallivat edes jonkinlaisen asiakysymyksiin keskittyvän valtioiden välisen rajavesistöyhteistyön, Suomen suurin rajajärvi, Karjalan Pyhäjärvi, mukaan lukien. Etenkin iImastokriisin takia vaihtelevien vesiolojen hallinta on entistä tärkeämpää tulevina vuosina, ja tämä vaatisi juuri Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä siltä osin kuin on kysymys Karjalan Pyhäjärvestä ja muista maamme rajavesistöistä.