Näkösyvyysmittaukset ja sinilevähavainnot

Näkösyvyys

Näkösyvyysmittauksia on Pyhäjärvellä tehty ensimmäisenä Euroopassa vapaaehtoisvoimin yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa vuodesta 1997.

Lähde: www.syke.fi

Karjalan Pyhäjärvi on sisältynyt vesi- ja ympäristöhallinnon valtakunnallisiin seurantaohjelmiin jo 1960-luvulta lähtien; ensimmäiset vedenlaatutulokset ovat Syrjäsalmesta. Nykyään Pyhäjärven vedenlaatua seurataan vuosittain usealla näytteenotolla valtakunnallisilta intensiiviseurannan järvisyvänneasemilta, pohjoiselta asemalta Syrjäsalmi ja eteläiseltä asemalta Röhmä.

Näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta ja kyvystä läpäistä valoa. Se arvioidaan silmävaraisesti veneestä. Mitä suurempi näkösyvyys on, sitä kirkkaampaa vesi on. Kirkkaassa karussa järvessä näkösyvyys voi olla jopa kymmenen metriä. Veden väri, kasviplanktonin määrä ja sameus vaikuttavat näkösyvyyteen, joten epäsuorasti näkösyvyys kertoo myös rehevöitymisestä ja sen muutoksista, sillä rehevöityvän järven vesi samenee kesäisin levien määrän kasvaessa.

Näkösyvyys vaihtelee vuodenajoittain. Talvella se on yleensä suurimmillaan ja kesällä selvästi pienempi. Luontaisesti savisameissa vesissä ja humusvesissä näkösyvyys on pienimmillään yleensä kevättulvan aikana.

Halkaisijaltaan 30-senttistä valkoista levyä kutsutaan Secchi- tai näkösyvyyslevyksi. Kesällä näkösyvyys mitataan levyllä aluksen varjon puolelta. Yksittäiset näkösyvyyshavainnot antavat vain rajoitettua tietoa, mutta laajoja havaintosarjoja voidaan käyttää sekä tieteellisiin tutkimuksiin että veden tilan seurantaan. Paavin luonnontieteellinen avustaja, Isä Pietro Angelo Secchi, teki Välimerellä järjestelmällisiä havaintoja veden läpinäkyvyydestä jo 1865. Väitetään, että hän olisi saanut idean mittalaitteeseen laivasta pudonneesta posliinilautasesta, joka erottui selvästi meren pohjasta useiden kymmenien metrien syvyydestä.

Levy upotetaan veteen ja kohta, missä levy katoaa mittaajan näkyvistä, kirjataan ylös. Sen jälkeen levy lasketaan pohjaan ja nostetaan jälleen ylös. Kohta, missä mittaaja jälleen näkee levyn, toimii kontrollimittauksena. Tavallisesti havaintopisteet ovat samassa syvyydessä.

Näkösyvyysmittauksia Pyhäjärvellä on tehty ensimmäisenä Euroopassa vapaaehtoisvoimin yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa vuodesta 1997. Myös rajavartiolaitos on suorittanut mittauksia. Osa mittaajista tekee havaintonsa ympäri vuoden ja osa sulan veden aikaan. Joiltakin mittaajilta on saatu täydellinen sarja toiminnan alusta lukien. Järven vesi on samentunut vuosien mittaan.

Mittaukset on suoritettu 17 mittauspaikalla kahdesti kuukaudessa tyynellä säällä, kuun alussa ja puolivälissä vuorokauden valoisimpaan hetkeen. Tuulisen havaintopäivän jälkeen on tehty vielä uusintamittaus. Talvella mittaus on tehty 30x30 cm avannosta. Mittaajia on parhaimmillaan ollut 12.

Sinilevähavainnot

Lähteet: www.thl.fi; wikipedia

Sini- eli syanobakteereita kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. Ne vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena. Tämä on muuttanut maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi. Sinibakteerit tunnetaan ”sinileväkuninnoistaan” lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä hippusina, jonomaisina ketjuina tai muodostaa veden pinnalle paksuja leväkasautumia.

Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä ja myös ihoa ärsyttäviä yhdisteitä. Leväesiintymän ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko kyseessä myrkkyjä tuottava sinilevälaji vai ei. Sinilevä voi joskus näyttää samalta kuin siitepöly tai vaaraton rihmamainen levä. Siitepölyä voi kertyä veden pinnalle keväällä ja alkukesällä, sinileviä myöhemmin kesällä, kun vesi lämpenee.

Sinileväkasaumien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa ja hallita. Tuulet ja virtaukset voivat liikutella sinilevämassaa, joten sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana. Sinilevästä kannattaa ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Valtakunnallinen leväseuranta on Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien toteuttama seuranta sinilevätilanteesta Suomen sisävesillä ja merialueilla. Lisätietoja sinilevästä, sen esiintymisestä ja myrkyistä saa osoitteesta www.jarviwiki.fi.

Sinilevätesti

Sinilevän voi tunnistaa yksikertaisilla juomalasi- ja keppitesteillä thl:n mukaan:

Leväseuranta

Pyhäjärven kasviplanktonia on seurattu osana ympäristöhallinnon valtakunnallista seurantaohjelmaa vuodesta 1963 Syrjäsalmen valtakunnallisella seuranta-asemalla. Pitkän aikavälin tuloksissa on näkyvissä selvä planktonin biomassan kasvu 1980-luvun alusta vuoteen 1990. Ympäristöhallinnon seurantapisteillä Syrjäsalmi (2) ja Röhmä (58) kasviplanktonanalyysit tehdään tällä hetkellä vuosittain. Yhdistyksemme ylläpitää sinilevän tarkkailupistettä Sorvanniemessä Sorsasaaren päässä.