Puhtaan veden puolesta
Karjalan Pyhäjärvi edustaa verkostossa niukkaravinteista kirkasvetistä järveä, jonka veden laatu on pääosin erinomainen, mutta vähäravinteisena järvenä se on herkempi häiriöille, koska pienikin ravinteiden lisäys on suhteellisesti hyvin suuri.
Kävelimme joidenkin LC Joensuu Kantelettaren naisten kanssa yhdessä, opastajana asiantuntija Janne Raassina LC Joensuu/Kontiolahti, Pyhäjärven Ojamajoen varrella arvioimassa tilannetta. Ilmeni, että kunnostettavaa oli huolestuttavassa määrin, ja siksi tehtiin avustushakemukset Ely-keskukseen ja Metsäkeskuksen Kemera-hankkeeseen. Ely-keskus hoiti yhteydet maanomistajiin. Tämä hakemus poiki kolmen altaan rakentamiseen, joilla pyritään parantamaan humuksen ja ravinteiden pidätystä lasketusaltaiden avulla.
Vesien kunnostustyö vaatii kärsivällisyyttä, ja yllätykseksemme saimme ikävää vastustusta. Tämän emme kuitenkaan antaneet lannistaa, vaan mökkiläinen, upseeri Petteri Puusa oli valmis perustamaan uuden yhdistyksen Pro Pyhäjärven Suolahti ry:n. Ja näin perustettiin uusi yhdistys.
Heinäkuussa 2022 kutsuttiin Leena Karvosen mökille veden laadusta kiinnostuneet ja Pyhäjärven Suolahden mökkiläisiä. Tällöin päätettiin mukavissa tunnelmissa yli 20 hengen kanssa, että haetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta rahoitus ruovikon ja kaislojen niittoon saarien välistä ja rannalta. Tämä tulisi parantamaan veden virtausta ja laatua. Lahtia ja saarien välisiä vesialueita ovat vallanneet erityisesti järviruokokasvustot, jotka voimistuvat vuosi vuodelta. Näin on tapahtunut myös Närsäkkälän Suolahden alueen tuntumassa, josta Pyhäjärven ranta-asukkaat ovat olleet huolestuneita.
Hakemuksen teki Energia- ja ympäristötekniikan lehtori, DI Anniina Kontiokorpi, ja saatiin rahoitus, joka edellytti, että puolet tuli tehdä vapaaehtoistyönä. Heinäkuun 2023 lopulla leikattiin niittokoneella ruovikkoa 4 hehtaarin vesialueelta. Niittojen avulla poistettiin vesistöstä 50-60 km3 biomassaa. Edellä esitettyjen lukujen perusteella voidaan laskea, että niitoilla järvestä poistettiin noin 20-40 kg fosforia ja 200-400 kg typpeä. Toimenpiteen ansiosta vesi pääsee taas saarten välistä virtaamaan hyvin. LC Joensuu/Kantelettaria oli mukana talkoissa. Vapaaehtoistyö onkin tärkeässä roolissa, ja ilman sitä useat hoito -ja kunnostustoimenpiteet jäisivät toteutumatta. Haluamme olla rohkaisemassa kaikkia arvokkaiden vesistöjemme kunnostustöissä.
Kirjoittaja Leena Karvonen
Maiseman muutos Pyhäjärvellä
Kuvat ylhäällä: Niittokone. Käsivoimia tarvittiin myös. Kuvat alhaalla: Ruovikkoa poistettiin kuusi traktorikuormallista. Nyt ovat saarten välit puhtaana ja vesi pääsee virtaamaan taas vapaasti. Kuvien saaret: Mastrannin saari, Pulli ja Kermisaari ja osa Huonokkaanniemestä. Kuvat: Leena Karvonen
Tietoisku
Lähde: Esa Huuhko: Järviruo'osta on riesaksi ja hyödyksi, 4.8.2015, yle.fi
Rannoilla olevilla luonnonsuojelualueilla umpeenkasvu on todellinen ongelma. Linnuista erityisesti kahlaajat kärsivät siitä hyvinkin nopeasti. Kalat puolestaan eivät pääse kutemaan ja sitten on erilaisia hyönteislajeja, jotka kärsivät.
Riesasta hyödyksi
Järviruo'olla on paljon erilaisia hyötykäyttömahdollisuuksia, vaikka se koetaan usein pelkäksi haittakasviksi. Sen käyttöä on tutkittu ja kokeiltu muun muassa rakentamisessa, paperin valmistuksessa, bioetanolin tekemisessä ja peltojen lannoituksessa. Sitä pystyy myös silppuamaan ja laittamaan huussiin kuivikkeeksi.