Suojeluyhdistys ennen ja nyt

Karjalan Pyhäjärvi ry ryntyi turvetaistelusta

Lähde: Jouko Turkka

Pyhäjärven veden laatua uhkasi Kesälahden Juutinsuolle Vapon suunnittelema turpeennosto. Ojitusta ehdittiin tehdä liki kymmenen vuotta, ennen kuin kansalaisten ja ympäristöviranomaisten ankara vastustus tehosi. Hanke raukesi ja suuremmalta vahingolta vältyttiin. Turvesuon innokkaimmat vastustajat perustivat 1990-luvun alussa Karjalan Pyhäjärvi ry:n, sillä järven tila ei suinkaan ollut heikentynyt pelkästään Juutinsuon humuksista. Yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin järven alkupäisen luonnontilan palauttaminen. Tavoitteessa riittää tekemistä vielä monelle sukupolvelle.

Kalankasvattamotaistelussa torjuntavoitto

Ensimmäinen taisto Varmonniemellä sijaitsevaa Pyhäjärven Lohi -kalankasvatuslaitosta vastaan käytiin jo 1970-luvulla. Lupa myönnettiin vasta manttaalinmukaisen äänestyksen jälkeen. Ehtona oli veden laadun seuranta. Sen otti huolekseen Pohjois-Karjalan vesipiiri, joka hoiti vesiasioita ennen ympäristökeskusta ja oli osa valtakunnallista vesihallintoa. Viiden vuoden tuotannon jälkeen lupa-anomus tuli uudelleen esille ja kiista oli aiempaa rajumpi. Veden laatu oli heikentynyt, levämäärät runsastuneet ja särkikalat vallanneet asemia. Voimakkaasta vastustuksesta ja valituksista huolimatta vesioikeuden päätöksellä laitokselle vahvistettiin lupa eräin rajoituksin 1984. Seuraavasta luvasta Karjalan Pyhäjärvi ry valitti aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, mutta lupa myönnettiin edelleen kuitenkin ehtoja selvästi tiukentaen. Jonkinlainen torjuntavoitto kuitenkin saavutettiin.

Kalankasvatus Pyhäjärvellä päättyi 1990-luvun lopulla, kun silloinen ympäristökeskus vuokrasi allasalueen ja liitti sen ympäristöineen ennestään rauhoitettuun valkoselkätikkakoivikkoon. Kun kirjolohentuotanto oli kasvanut, levähaitat olivat pahentuneet. Hiipunut tuotanto oli sen sijaan suoraan verrannollinen lähiympäristön vesien parantuneeseen tilaan.

Heikoin lenkki alkaa voimistua

Pyhäjärven vesistön heikoin lenkki on vuosikymmenet ollut Ätäskö-järvi, jonka tila erityisesti heikkeni laajojen suo-ojitusten seurauksena. Ätäskön rannat ovat myös tehokkaimmin olleet maanviljelyksessä ja pellot laajoilla alueilla ulottuneet vesirajaan asti. Ankarat sinileväkukinnat herättivät lopulta Ätäskön rantojen asukkaat 1999 ja siellä kerättiin yli 400 nimeä adressiin, joka jätettiin viranomaisille.

Karjalan Pyhäjärvi ry kutsui maakunnan päättäjät Ätäskö-seminaariin pohtimaan järven kunnostamista. Kokouksessa perustettiin Ätäskö-työryhmä, joka laati järven hoitosuunnitelman. Vuosien mittaan on valuma-alueen kunnostus toteutettu suunnitelman mukaan Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen johdolla ja rahoituksella. Tärkeä rooli on ollut Kiteen maatalousopistolla, jonka oppilaat ja opettajat ovat osallistuneet tutkimukseen, suunnitteluun ja käytännön toteutukseen monin tavoin. Toimilla on ennallistettu huonosti tuottavia suoalueita, palautettu purovesiä luonnontilaan, tehty pintavalumakenttiä ojiin ja rakennettu selkeytysaltaita ja pohjapatoja estämään humuspäästöjä sekä valuma-alueelle suojavyöhykkeitä.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevien vuosien haasteena on erityisesti järven ympäristön asukkaiden aktivointi kaikenpuoliseen hoitotyöhön. Esimerkkinä on kalastus, jolla osittain ammattilaisten toimesta, osittain harrastelijoiden voimin harvennetaan liian suuria särki- ja ahvenkantoja. Kalastus on halvin ja tehokkain tapa poistaa järvestä haitallista fosforia.

Uhkatekijänä on myös erityisesti vanhojen suo-ojien perkaus. Uukuniemellä se ehti pilata kaksi erinomaista lahtea, ennen kuin yhdistyksemme paikallisten asukkaiden hälyttämänä sai aikaan hankkeen keskeyttämisen.

Elämäntyöpalkinto Karjalan Pyhäjärven suojelutyöstä:

Jouko Turkasta kunniapuheenjohtaja

Lähteet: Karjalan Pyhäjärvi ry:n lehdistötiedote 7.4.2021, Turun Sanomat 10.12.2006: Karjalan Pyhäjärvi ry:n sielu Jouko Turkka palkittiin maaliskuussa 2021 uraauurtavasta ja pitkäjänteisestä työstä

Karjalan Pyhäjärvi ry:n hallitus valitsi Jouko Turkan yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi maaliskuussa 2021. Yhdistyksen sääntöjen perusteella kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Opettaja Jouko Turkka on yksi Karjalan Pyhäjärvi ry:n perustajajäsenistä. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana kaikkiaan 19 vuotta sen perustamisesta 1995 lähtien ja tämän jälkeen yhdistyksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Hän on ollut Karjalan Pyhäjärvi ry:n sielu koko sen olemassaolon ajan.

Karjalan Pyhäjärven ranta-asukkaat olivat huolissaan vesistön tilan heikkenemisestä. Kansalaistoiminta käynnistyi, kun vastakkain olivat kalankasvatuksen, turvemaiden ojituksen ja turvetuotannon aiheuttamat uhat karulle vesistölle sekä kalastajien ja ranta-asukkaiden oikeus puhtaaseen vesistöön. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin järven alkuperäisen luonnontilan palauttaminen. Yhdistys on toiminut myös Karjalan Pyhäjärven edun valvojana viranomaisasioissa ja tuomioistuimissa. Näissä yhteyksissä Jouko Turkka on käyttänyt Karjalan Pyhäjärven ääntä.

Joukolle luonto on erinomaisen tärkeä ja hän on toiminut koko elämänsä Pyhäjärven veden ja vesiluonnon tilan parantaminen puolesta. Järveen heitettiin vielä 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa kaikenlaista jätettä. Kun hänestä tuli Sorsasaaren ranta-asukas, hän keräsi lastensa kanssa kotilahdestaan muun romun lisäksi useita ämpärillisiä paristoja.

Joukon kanssa on ollut helppo tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Hän on osallistunut kansalaishavainnointiin näkösyvyys- ja sinileväseurannassa yli 20 vuoden ajan. Hän on ollut innoittajana ja organisoijana järven hoitokalastuksessa. Hän on ottanut vieraita vastaan kotonaan Sorsasaaressa keskustellakseen Pyhäjärven tilasta.

Ätäskön suurprojekti

Jouko Turkan toiminnalla on ollut iso merkitys myös Ätäskön valuma-alueen kunnostuksessa. Ätäskö on aina ollut Karjalan Pyhäjärven valuma-alueen heikoin lenkki ja sen tila heikkeni entisestään ojitusten seurauksena. Työ valuma-alueen kunnostamiseksi käynnistyi 1999. Metsäkeskuksen laatiman suunnitelman mukaisesti valuma-alueen kunnostustoimina rakennettiin 22 pintavalutuskenttää, kunnostettiin 28 puroa, rakennettiin neljä uutta ja kunnostettiin seitsemän vanhaa laskeutusallasta, rakennettiin 51 pohjapatoa ja 20 lietekuoppaa sekä asennettiin kolme vedenkorkeuden säätökynnystä laskeutusaltaisiin. Lisäksi ennallistettiin neljä ojitettua suota yhteispinta-alaltaan liki 50 hehtaaria. Yhdistys jatkoi Ätäskön valuma-alueen kunnostustoimia 2014 rakentamalla kosteikon Juurikan kanavaan. Kosteikon suunnittelussa ja maanomistajaneuvotteluissa oli Jouko Turkan rooli tärkeä.

Jouko Turkan työ Karjalan Pyhäjärven hyväksi ja hänen osaamisensa on tunnistettu laajasti eri yhteistyökumppaneiden toimesta. Hän sai Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vuotuisen ympäristöpalkinnon 2004.