TAMMIKUU

Pihabongaus Big Garden Birdwatch

tammikuun viimeinen viikonloppu

Lintuja tarkkaillaan tunnin ajan joko omalla pihalla tai muussa sopivassa paikassa yhtenä päivänä viikonlopun aikana. Järjestäjänä BirdLife Suomi. Vietetty vuodesta 2006.

HELMIKUU

Luonto lainassa

tammi-helmikuun vaihteesta helmikuun lopulle

Viikon mittainen, noin 150 kirjastossa järjestettävä luontoaiheinen tapahtuma.
Luontomme ei ole itsestäänselvyys – se on meillä vain lainassa, vaatien huolenpitoa säilyäkseen tuleville sukupolville. Järjestäjänä Suomen luonnonsuojeluliitto. Vietetty vuodesta 1999.

Maailman kosteikkopäivä World Wetlands Day

2. helmikuuta

Kosteikko sijoittuu luontotyypiltään kovanmaan ja avoveden välille, esimerkiksi suot, lampien, järvien ja merien matalat ranta-alueet. Tarjoavat kasvualustan monille eläin- ja kasvilajeille ja ne voivat toimia puskurina tulva-alueilla ja estää voimakkaat ja äkilliset tulvat. Maailmanlaajuisessa kosteikkosopimuksessa Suomi mukana 49 kosteikolla. Vietetty vuodesta 1997.

Maailman palkokasvien päivä

10. helmikuuta

Palkokasvien käyttö on suositeltavaa ympäristön näkökulmasta. Lihan korvaaminen millä tahansa palkokasvilla vähentää ilmastopäästöjä. Palkokasvit ovat hyviä typen sitojia, joten niitä voidaan hyödyntää viljelykierrossa vähentämään lannoitetypen käyttöä, jolloin muun muassa vesistöjen rehevöityminen vähenee. Järjestäjänä FAO. YK:n julistama 2018.

MAALISKUU

Kevätseuranta

maaliskuusta toukokuun alkuun

Suomen vanhimpia luontokampanjoita. Tutkitaan kevään edistymistä eri eläin- ja kasvilajien avulla seitsemän viikonlopun aikana sekä kerätään tiedot tietokantaan. Tarkkailtavana ensihavainnot ja lajien runsastuminen. Järjestäjänä Luonto-Liiton j ja mukana myös Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS. Alkujuuret 1950 -luvulla, nykytavalla ja -nimellä järjestetty vuodesta 1994.

Maailman villin luonnon päivä World Wildlife Day

3. maaliskuuta

Muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta ja toisaalta sen haavoittuvaisuudesta. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK julistama 2014.

Maailman metsäpäivä International Day of Forests

21. maaliskuuta

Huomio metsien hyvinvointiin kotimaassa ja maailmalla. Metsien tärkeys on kiistämätön. Metsät ovat maapallolle niin tärkeitä, että sademetsiä sanotaan maapallon keuhkoiksi. Ne tarjoavat lisäksi mm. toimeentuloa, ruokaa ja mahdollisuuden rauhoittumiselle. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK:n julistama 2013.

Maailman vesipäivä World Water Day

22. maaliskuuta

Tarkoituksena lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK:n julistama 1992.

Tunti maailmalle eli Maan tunti Earth Hour

maaliskuun viimeinen lauantai klo 20.30-21.30

Tapahtuman aikana sammutetaan turhat valot tunnin ajaksi. Jokainen voi näin ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä. Suomessa yksi suurimmista kansalaistapahtumista. (1,5 miljoonaa osallistujaa). Puhutaan maailman suurimmasta kynttiläillallisesta, teemalla ruuan vaikutuksista ilmastoon. Järjestäjänä WWF. Vietetty vuodesta 2009.

Maailman ilmatieteen päivä World Meteorological Day

23. maaliskuuta

Ilmastoon liittyvän tiedon merkitys ja tarve kasvanut vuosi vuodelta. Sääolosuhteet ja niiden muutokset ovat merkittäviä ihmisen ja luonnon kannalta, ei vain turvallisuuden, vaan myös elämän ylläpitämisen. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. Vietetty vuodesta 1961.

HUHTIKUU

Maan päivä eli Maailman päivä International Mother Earth Day

22.huhtikuuta

Huomio yhteisen vastuun kantoon, maapallon ekosysteemien suojelemiseen sekä niiden terveyden ja eheyden palauttamiseen. Kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman sekä koko elinympäristön hyväksi. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK julistama 1970.

TOUKOKUU

Tornien taisto

toukokuun alku

Lintutornista käsin pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Maksullinen ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Ensimmäisen Tornien taiston järjesti Eläinmaailma -lehti vuonna 1994, vuodesta 2000 BirdLife Suomi.

Maailman muuttolintujen päivä World Migratory Bird Day

toukokuun toinen lauantai

Nostaa esiin muuttolintuja koskevaa tietoa, mm. millaisen uhan merten muoviroska aiheuttaa merilinnuille ja muille merieläimille, kuten vesikilpikonnille ja valaille. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. Vietetty vuodesta 2006.

Valtakunnallinen kalastuspäivä

noin toukokuun puolivälissä

Valtakunnallinen kalastuspäivä on koko Suomen laajuinen lapsille suunnattu tapahtuma, jonka tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret lähtemään kalaan. Järjestäjänä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö ja Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen.

Maailman mehiläispäivä World Bee Day

20 toukokuuta

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien kunniaksi järjestettävä päivä, jona keskitytään suojelemaan luonnolle tärkeitä pölyttäjiä, joita ihmisten toiminta on asettanut vaaraan. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK:n julistama 2017.

Natura-päivä European Natura 2000 Day

21. toukokuuta

Euroopan unioni (EU) pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Järjestäjä EU. Vietetty vuodesta 1992.

Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä International Day for Biological Diversity

22. toukokuuta

Ihmisen toiminta köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Sen suojelu on ensiarvoisen tärkeää ja toteuttaminen on yhteydessä ilmastonmuutoksen hillintään. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. Vietetty vuodesta 1992.

Lasten lintuviikko

toukokuun loppu

Koulujen, päiväkotien ja muiden lapsiryhmien linturetkellä ei tunnisteta lintulajeja, vaan havainnoidaan, mitä linnut tekevät. Järjestäjänä BirdLife Suomi. Lintupäivää vietetty vuodesta 2004, laajeni viikoksi 2011.

KESÄKUU

Maailman ympäristöpäivä World Environment Day

5. kesäkuuta

Teemana luonnonsuojelu. Ihmisiä rohkaistaan toimimaan ympäristön puolesta. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK:n julistama 1972.

Maailman merien päivä World Oceans Day

8. kesäkuuta

Suojellaan maapallon tärkeimpiin kuuluvaa ekosysteemiä. Merien terveyttä uhkaa liikakalastus ja ilmastonmuutoksen lisäksi erityisesti muoviroskan määrä, joka kulkeutuu meriin ja saastuttaa niitä. Järjestäjänä Suomen YK-liitto. YK:n julistama 1992.

Pönttöbongaus

kesäkuun alkupuoli, viikonloppu

Tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena kerätä tietoa pönttölinnuista, niiden pesinnästä ja kannanmuutoksista. Järjestäjänä BirdLife Suomi. Vietetty vuodesta 2013.

Luonnokukkien päivä

juhannusta edeltävänä sunnuntaina

Tavoitteena kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemuksien tarjoaminen mahdollisimman monelle. Järjestäjänä Suomen luonnonsuojeluliitto. Vietetty vuodesta 2013.

ELOKUU

Ilmansuojelupäivä

päivämäärä vaihtelee

Keskiössä ilmanlaatu tai ilmastonmuutos. Järjestäjänä Ilmansuojeluyhdistys ry

Marjan päivä

15. elokuuta

Metsissämme ja soillamme kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja! Tästä runsaasta marjasadosta kerätään talteen alle 10 %. Leikkimielisissä marjastuksen MM-kisoissa voi mitellä vaikka koko perheen voimin. Järjestäjänä Arktiset aromit.

Suomen luonnon päivä

elokuun viimeinen lauantai

Tarkoitus kiinnittää suomalaisten huomiota luontoon, mitä se meille voi antaa: iloa, mielihyvää, terveyttä ja hyvinvointia. Ilman puhdasta vettä, ruokaa ja ilmaa emme voi elää. Järjestäjinä Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen luontopalvelut sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Vietetty vuodesta 2013.

Geologian päivä

elokuun lopulla, usein Suomen luonnon päivänä

Tavoitteena lisätä tietoisuutta geologisesta monimuotoisuudesta eli geodiversiteetistä osana luonnon monimuotoisuutta. Järjestäjinä Suomen luonnonsuojeluliitto, Geologian tutkimuskeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen Kansallisen Geologian Komitean sekä ympäristöministeriö. Vietetty vuodesta 2003.

SYYSKUU

Kosteikkopäivä

elo-syyskuun vaihteessa

Vietetään kaikissa pohjoismaissa samaan aikaan. Päivä poikkeaa Maailman kosteikkopäivästä 2.2., syynä vuodenaika pohjoismaissa. Kosteikot ovat maailman uhanalaisin luontotyyppi. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli kosteikkoluonnon suojelussa. Järjestäjänä Suomen Riistakeskus, Pohjoismainen kosteikkopäivä. Vietetty vuodesta 2009.

Kansainvälinen päivä puhtaan ilman puolesta International Day of Clean Air for blue skies

7. syyskuuta

Tavoitteena ehkäistä ja vähentää ilman saasteita, jotta ilman laatu paranisi maailmanlaajuisesti. Lisätietoja: englanninkieliset YK:n sivut.

Kansainvälinen uhanalaisten lajien päivä

7. syyskuuta

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n, mukaan sukupuutto uhkaa jopa 28 %:ia eläin- ja kasvilajeista. Yleisimpiä syitä uhalle ovat ilmastonmuutos, laiton eläinkauppa ja lajien elinympäristön tuhoutuminen. Luonnon monimuotoisuus on maatalouden elinehto. YK:n julistama

Kansainvälinen päivä otsonikerroksen suojaamiseksi International Day for the Preservation of the Ozone Layer

16. syyskuuta

Maapallon elämää suojaava kaasumuotoinen otsonikerros suodattaa haitallista UV-säteilyä. Sitä ohentavat ihmisen toiminnasta ilmaan pääsevät yhdisteet, joita käytetään muun muassa ponnekaasuina, kylmäaineina, liuottimina ja tuholaisten torjunnassa. Myös kasvihuoneilmiön voimistuminen vahingoittaa otsonikerrosta. YK:n julistama 1987.

Maailman autoton päivä World Car Free Day

22. syyskuuta

Autottoman päivän eli auton vapaapäivän tarkoituksena ymmärtää kulkuvälineiden merkitys ilman saastumisessa ja edistää kestävämpiä kulkuvälineitä, kuten pyöräilyä. Järjestäjinä eri kaupungit.

Syntyi 1990-luvun tempauksista, vietetty koko Eurooppaa kattavasti vuodesta 2001. Levinnyt myös Euroopan ulkopuolelle.

Puun päivä Tree Day

27. syyskuuta

Tarkoituksena kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun ja myös kannustaa ihmisiä istuttamaan puita. Idea alun perin Yhdysvalloista. Järjestäjänä kunnat ja kaupungit. Vietetty vuodesta 1998.

LOKAKUU

Muuttolintujen päivä World Migratory Bird Day

lokakuun toinen lauantai

Tavoitteena herättää kiinnostus muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. Koko Euroopan ja Keski-Aasian kattava tapahtuma. Järjestäjänä BirdLife Suomi. Vietetty vuodesta 1993.

Kansainvälinen eläinten päivä/eläinten viikko World Animal Day

4.-10. lokakuuta

Eläinten päivä aloittaa Eläinten viikon tarkoituksenaan tuoda esille eläinten elämiseen ja suojeluun liittyviä asioita. Valittiin 1929 Fransiskus Assisilaisen muistopäivän mukaan, koska eläimet ja luonto olivat hänelle tärkeitä ja joka julistettiin luonnonsuojelun suojelupyhimykseksi 1228. Vietetään maailmanlaajuisesti uskonnosta riippumatta. Järjestäjänä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Vietetty vuodesta 1959.

Maailman elinympäristöjen päivä World Habitat Day

7. lokakuuta

Huomiota kiinnitetään erityisesti kaupunkien kasvavaan köyhyyteen, kestävään kaupunkisuunnitteluun, vihreään siirtymään ja konfliktien sekä katastrofien ennakointiin urbaaneissa elinympäristöissä. Järjestäjä Suomen YK-Liitto. Vietetty vuodesta 1986.

Hiljaisuuden päivä

8. lokakuuta

Ei ole itsestäänselvää, että saamme nauttia hiljaisuudesta. Tavoitteena tuoda esille hiljaisuuden merkitystä vastapainoksi jatkuvalle melun lisääntymiselle ja ääni- ja melusaasteelle. Järjestäjinä Suomen luonnonsuojeluliitto, Kuuloliitto, Suomen Latu, Suomen Akustisen ekologian Seura ja Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto. Vietetty vuodesta 2000.

Joutsenbongaus

lokakuun viimeinen viikonloppu

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Laji oli häviämässä Suomesta 1950-luvulla, mutta onneksi siitä tuli luonnonsuojelun menestystarina. Viikonlopun aikana kerätään tietoa syysmuutolla olevien, Suomessa levähtävien joutsenten määrästä ja kerääntymisalueista sekä mm. joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Järjestäjänä BirdLife Suomi. Vietetty vuodesta 2012.

Maailman ruokapäivä World Food Day

16. lokakuuta

Ruokapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maailman ruokaturvan tilanteesta, terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä tarpeesta toimia ruokajärjestelmien muuttamiseksi. YK:n julistama 1979.

MARRASKUU

Älä osta mitään -päivä

marraskuun viimeinen perjantai

Vietetään samaan aikaan kuin ”Black Fridayta”. Kulutuskriittinen teemapäivä haastaa pohtimaan omia ostotapoja, impulsiivista ostamista ja kannustaa ekologisten tavaroiden ja palveluiden käyttöön. Vuorokausi ilman tavaran hankintaa ja rahan kulutusta. Järjestäjänä Luontoliitto. Alkoi Kanadassa 1992 ja Suomessa 2007.

Edelliseen liittyy läheisesti Ylikulutuspäivä Earth Overshoot Day. Luonto ei kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Maailman ylikulutuspäivää vuonna 2023 vietettiin 2.8. Me suomalaiset kulutamme noin nelinkertaisesti sen, mikä olisi maapallon rajoissa kestävää. Suomessa ylikulutuspäivä oli jo 12.4.2023.

JOULUKUU

Kansainvälinen maaperäpäivä World Soil day

5. joulukuuta

Tavoitteena ymmärtää maaperän tärkeys ekosysteemien ja ihmisen hyvinvoinnin perustana. Terve maaperä tarjoaa vettä, ruokaa ja energiaturvallisuutta ja suojelee luontoa biodiversiteetin haitoilta ja ilmastonmuutoksen riskeiltä. Järjestäjä FAO. YK:n julistama 2015.

Määritelmiä

Luonto tarkoittaa maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, ja vain vähän tai ei lainkaan ihmisen muokkaamaa elinympäristöä. Luonnontieteellisen näkemyksen mukaan ihminen on itsekin eläin ja osa luontoa.

Suomen kieleen sana luonto on tullut mytologisten luontokäsitysten kautta ja luonto-sanalla on ilmeisesti sama tausta kuin sanalla luotu, synnytetty.

Luonnonsuojelulla tarkoitetaan luonnon suojaamista ihmisen vahingoittavalta toiminnalta. Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus on luonnonsuojelussa tärkeää.

Ympäristönsuojelussa pyritään suojaamaan luontoa ja samalla ihmistä ihmisen omien toimien aiheuttamilta ympäristöongelmilta, jotka saattavat uhata myös ihmisen olemassaoloa. Ympäristösuojelun tavoitteena on kestävä kehitys, jolla pyritään tyydyttämään nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella, mm. luonnonvarojen riittävyys.