Pyhäjärven asutushistoria

Lähde: Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. 2023

Pyhäjärven valuma-alueen ensimmäiset asuinpaikkalöydökset ovat kivikaudelta mm. Ätäskön rannoilla, Sirkkajoen länsirannan vesijättömaalla ja Pyhäjärven lahden pohjoispäässä Hiekanpäänselän rannalla. Asukkaat ovat alkuun olleet laajasti liikkuvaa kampakeraamista väestöä ja metsälappalaisia. Myöhemmin alueelle on tullut kaskea polttavia uudisasukkaita. Varhaisimmat merkit maanviljelyn harjoittamisesta Pyhäjärven alueella ovat 1400-luvun alkupuolelta. Kitee ja Kesälahti olivat voimakkaan kaskiviljelyn alueita. Kiteellä oli 1850-luvulla jopa puutetta kaskettavista metsistä. Kaskimaiksi joutuivat yleensä vaarojen havumetsät. Kaskitalouden väistyessä pääosa karjan talviheinästä saatiin pitkään luonnonniityiltä, laajoilta, tuotoltaan vaatimattomilta aloilta. Uutta maata saatiin järvenlaskujen avulla.

Pyhäjärven alueella on rikas kulttuuriperintö. Kulttuuriympäristö ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta esihistoriasta nykypäivään. Kulttuuriympäristöä ovat muun muassa iältään vaihtelevat maisemat, rakennetut ympäristöt sekä arkeologinen perintö. Pyhäjärven valuma-alueelta löytyy useita kiinteitä muinaisjäännöksiä.