Pyhäjärven rantakylät

Kesälahtilaulu

Reino Salmenkivi on 1956 säveltänyt Kesälahtilaulun Unto Kupiaisen sanoihin: (ens. ja viim. säkeistö)

Rantakylät

Lähde: wikipedia ja www.kylät.fi

Juurikka

Lähde: www.ympäristö.fi

Juurikassa on Röskönvuoren jyrkänne ja suuri kalliohalkeama. Kallion laelle on rakennettu puinen ulkokirkko. Aluetta käytetään leiritoimintaan. Rakennuskantaa on runsaasti ja rantaviivaa on muokattu ja tehty paikka veneille.

Juurikan kyläyhdistys ylläpitää Neulaniemen virkistysaluetta, joka on luonnonläheinen kokoontumis- ja juhlapaikka keväästä syksyyn. Neulaniemi sijaitsee Pyhäjärven rannalla, noin 15 km valtakunnan rajalta. Leirintämajoituksen lisäksi tarjolla on aittamajoitusta sekä ruokapalveluita. Neulaniemessä on laivalaituri, jota mm. Pajarinhovin matkailukeskuksesta tulevat risteilyt ovat käyttäneet. Kiteen pontikkaperinne liittyy vahvasti Juurikkaan, sillä vanhimman pontikkamerkin Juurikan Tähkän tuotanto alkoi jo 1640-luvulla. Silloin Juurikan tullimylly sai oikeuden polttaa vaikeasti kuljetettavan tulliviljan viinaksi, jota toimitettiin Ruotsin hoviin asti.

Närsäkkälä

Lähde: Karjalainen 17.3.2015

Närsäkkälässä sijainnut rajavartioasema lakkautettiin 2009 ja liitettiin Värtsilän vartioasemaan. Vakituista miehitystä ei enää ole, mutta paikka palvelee yhä partiotukikohtana. Rajavartioaseman päärakennus oli päässyt rapistumaan ja sen. hävittämiseen päädyttiin osana valtion tuottavuusohjelmaa. 1958 rakennettu päärakennus poltettiin 2015.

Närsäkkälän kylän alueella on kalliomaalaus. Vrt. Louhisaaren kalliomaalaus

Kesälahden kirkonkylä

Lähteet: Lusa Leena: Rannoilta kyläteille. Kesälahden kulttuuriympäristöohjelma. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. 2004; maakaista.fi

Vene oli keskiajalla erämiehen kulkuväline ja järvet ja joet tärkeitä kulkureittejä. 1500-luvulla karjalaisten tärkein kauppatie Laatokalta Pohjanlahden rannikolle kulki Pyhäjärven kautta. Pyhäjärveltä oli pääsy kalaisan Hiiskoskenjoen kautta myös Orivedelle. Kesälahti on saanut nimensäkin satoja vuosia sitten, kun Valamon munkit suuntasivat kesäisin kalastamaan seudun vesistöille. Sijainti kahden vesistön välisellä kapealla kannaksella vaikutti Kesälahden taajaman syntyyn paikalle, jossa siirtyminen vesistöstä toiseen tapahtui.

Vanhat satamapaikat muodostuivat maantieteellisesti ja vesistön kannalta edullisimpiin paikkoihin: Puruveden Kerelin Syvälahteen ja Aittolahteen sekä Villalan kylän eteläpuoleiselle ranta-alueelle ja Pyhäjärven Taipaleen rantaan. Laivaliikenne oli vilkasta Punkaharjulta Puruveden ylitse Syvälahden satamaan. Sieltä matkustajat kuljetettiin hevosella Puruveden ja Pyhäjärven välisen kannaksen ja kirkonkylän kautta Mäntyniemen laivalaiturille, josta päästiin jatkamaan vesimatkaa Pyhäjärven poikki Uukuniemeen ja sieltä edelleen Sortavalaan. Matkustajaliikenteen ohella useat puutavaran lastauspaikat kuvastavat vesiliikenteen merkitystä.

Pro Kesälahti ry perustettiin 2010 lisäämään Kesälahden elinvoimaisuutta, parantamaan asukkaiden viihtyvyyttä, kohentamaan elinympäristöä ja tukemaan kuntalaisten sekä eri yhteisöjen toimeliaisuutta ja yhteistyötä. Yhdistyksen järjestämistä tapahtumista tunnetuin on Kesälahti city mahaton, jossa kierretään tauotta niin sanottua kuutostien lenkkiä. Lenkin pituus on noin viisi kilometriä ja sitä kierretään 142 kertaa ja tuntia. Kierros- ja tuntimäärä perustuvat itsenäisen Kesälahden kunnan 138 ikävuoteen, johon lisätään yhteiset vuodet Kiteen kanssa.

Totkunniemi

Lähde: Lusa Leena: Rannoilta kyläteille. Kesälahden kulttuuriympäristöohjelma. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. 2004

Taipaleenselän lounaisrannalla sijaitsevalla Totkunniemellä on todennäköisesti ollut vanhin pysyväisluontoinen asutus, se sai ensimmäiset asukkaansa 1400-luvulla. Sieltä Hovinmäen entisen tsasounan raunioiden läheltä on löytynyt keskiaikaisen asumuksen rauniot sekä alempaa pellolta on tunnistettu varma rautakautinen asuinpaikka. Eri puolilta kuntaa on myös löytynyt kivikautista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia vanhojen rantaterassien tuntumasta. Myös pyyntikuoppia, tervahautoja, kalmistoja sekä historiallisen ajan rakennelmia on tullut esiin.

Asutus ja viljelykset levittäytyivät moreeniharjanteista muodostuville Pyhäjärven rantakumpareille useammassa osassa, ja kylässä voi erottaa useampia talorykelmiä. Totkunniemi on maisemallisesti ja rakennuskannaltaan yhtenäinen, maakunnan vanhimpiin lukeutuva kylä, jossa kylärakenteen ja tiestön sekä puukujanteiden ansiosta on säilynyt Laatokan-Karjalan piirteitä.

Kylää halkoo vanha maantie. Kylän rakennukset, joissa on useita arvokkaita ja eheitä pihapiirejä aina 1700-luvulta alkaen, erityisesti 1800-luvulta, ovat sijoittuneet rantaselänteelle. Rehevä kasvillisuus antaa kylälle poikkeuksellisen ilmeen. Totkunniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Sana totku merkitsee Suomen etymologisen sanakirjan mukaan kalan perkeitä; törkyä, rojua, riepua, jätettä.

Sarvisalo

Lähde: kylät.fi

Sarvisalo sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajalla. Parikkalan kunnasta liitettiin vuoden 2006 alussa Kesälahteen 31 hehtaarin laajuinen Sarvisalon saaren kaakkoinen osa, Otrapää. Liitetyn alueen väestö oli asunut aluksi Uukuniemen ja sittemmin Parikkalan puolella. Aloite rajansiirrosta tuli alueen asukkailta, koska yhteydet palveluihin olivat Kesälahden suuntaan tiiviimmät. Sarvisalon tunnetuin kesäasukas oli taiteilija Pave Maijanen(1950-2021).

Varmo ja Tasapää

Lähde: kylät.fi

Varmon kylä sijaitsee entisen Kesälahden kunnan pohjoisreunalla, Tasapään kylän vieressä. Ollin myymäläauto huruutteli pitkin pitäjiä kesät, talvet. Runoilija, professori Unto Kupiainen lomaili 1950-luvulta alkaen Kerttu-vaimonsa kanssa Varmonniemen Lehtoniemessä. Varmossa toimi kesinä 2008-2015 hieno, vanhanajan kesäkauppa. Varmon kylä toimii nykyisin yhdessä Tasapään kylän kanssa.

Tasapää sijaitsee 26 kilometrin päässä Kiteen keskustasta Kesälahdelle päin. Virkeä ja pitkäikäinen kyläyhdistys järjestää erilaista toimintaa vuoden ympäri ja toiminnan keskiössä on Tasapään kylätalo. Kylätaloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia.