Suitsan rajamerkki

Uudenkaupungin rauhan rajamerkki Suitsan saaressa. Kuva: Merja Kuuramaa, kirjassa Veijo Saloheimo: Kesälahti vanhan Venäjän ja Ruotsin vallan aikana. Juttu julkaistu Puruvesi-lehdessä 19.7.2019.

Lähde: Hanneliina Kojo: Maakunnan syntyrajalla Kesälahdella. Karjalainen 25.8.2018

Suitsan saaressa, kolmen kilometrin päässä mantereelta, on kallion laella hakattuna merkityksellinen rajamerkki, kruunu ja risti. Kyseessä on Uudenkaupungin rauhan raja, joka jakoi 1721 saaren kahteen valtioon, kahteen voutikuntaan, lääniin, maakuntaan ja kuntaan. Pohjoisosa saaresta kuului Ruotsiin, eteläosa Venäjään. Paikalla kulkee yhä raja, sillä saaren eteläosa on Etelä-Karjalaa, Parikkalaan kuuluvaa Uukuniemeä, ja pohjoisosa Pohjois-Karjalaa, Kiteeseen kuuluvaa Kesälahtea.

Raja vaikutti paitsi elinkeinopolitiikkaan ja kaupankäyntiin myös siihen, millaiseksi alueiden kulttuuri on muodostunut ja minkälaisia ihmiset sen eri puolilla ovat. Ruotsin Karjalaksi tuolloin kutsuttu nykyinen Pohjois-Karjala, etenkin Kesälahti ja Kitee, jäivät pussin pohjalle. Kolmessa suunnassa oli vastassa Venäjä. Etelä-Karjala puolestaan menetti yhteyden entiseen kuninkaaseensa. Ruotsilla säilynyttä osaa ryhdyttiin hallinnoimaan Karjalan pohjoisena voutikuntana, josta nykyinen Pohjois-Karjala-nimi on johdettavissa. Ensimmäisiä merkkejä sen käytöstä on 1760-luvulta. Pysyvää asutusta Suitsan saaressa ei enää ole, mutta useimmat historiaa henkivistä taloista ovat yhä vapaa-ajan asuntoina.

Suitsan lapset -kirjan koonnut Inkeri Leinonen muistaa, kuinka saaren naiset olivat riippuvaisia miehistä aikana, jolloin kuljettiin keskimoottoriveneillä. ”Äitini souti, kalasti ja oli nuotalla, mutta ei koskaan ajanut moottorivenettä”, hän sanoo.