Kalastajan Pyhäjärvi

Vapaa-ajan kalastus

Onkiminen

Onkiminen on suosituin kalastusmuoto Suomessa. Onginta onkin terapeuttista puuhaa. Onkija ei tarvitse erillisiä lupia. Onginta järvillä ja merellä on samanlainen jokamiehenoikeus kuin sienestys tai marjastus. Onkia voi melkein missä vain, kunhan ei ongi toisen rannassa tai laiturissa. Onkiminen on kuitenkin kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on muun säädöksen tai määräyksen nojalla kiellettyä. Vastuullinen kalastaja ottaa saalista sen verran kuin voi järkevästi hyödyntää.Suomen vapaa-ajan kalastajat julkaisevat vuosittain onginnan kilpailukalenterin. Onginta on todella suosittua myös ulkomailla. Vuosittain Suomestakin lähetetään useita joukkueita edustamaan Suomea kilpaonginnan MM-kisoissa.

 

Tainnutus

Vuoden 2024 alusta saaliskalat on lain mukaan joko tapettava välittömästi tai vapautettava. Niitä ei saa jättää kitumaan veneen pohjalle tai edes veneessä olevaan vesiämpäriin eikä myöskään jäälle. Se on eläinsuojelulain vastaista, koska kalat tukehtuvat kuoliaiksi. Koukunirrottimella saa syvälle kitaan juuttuneen koukun irti ilman, että siima katkeaa ja koukku jää kalaan. 

 Tainnuttamisen ja verestyksen ideana on saada ruokapöytään mahdollisimman ensiluokkaista raaka-ainetta. Kala tainnutetaan lyömällä sitä napakasti kerran silmien yläpuolelle esimerkiksi kalanuijalla. Mitä suurempi kala, sen haasteellisempaa on sen käsittely, koska kalat pyristelevät herkästi vastaan. Tainnutetun kalan sydän toimii edelleen. Kun kidusvaltimo katkaistaan terävällä veitsellä, veri poistuu sydämen pumppaamana. Kidusvaltimo sijaitsee kalan kiduksien etuosassa.

 Mikäli madot unohtuu ostaa tai niitä ei löydy, voi syöttinä käyttää kärpästä tai heinäsirkkaa. Myös saaliskalan silmä toimii hyvänä syöttinä. Tapa saaliskala ennen kuin alat kaivaa silmää sen päästä!

Onkiminen on hauskaa ajanvietettä. Kuvat: ottiopas.fi; MTV Uutiset

Pilkkiminen

Pilkkiminenkin on myös jokamiehen oikeus eli mitään lupia ei tarvita. Pilkkimiseen ei ole olemassa yleissääntöä, joka sopisi kaikille välineille, kaikille kaloille, kaikkiin vesiin ja kaikkiin vuodenaikoihin. Oma turvallisuus kannattaa turvata ottamalla mukaan naskalit. Niitä voi riiputtaa kaulassa, josta ne saa äkkiä käteen, jos jää alla pettää. Jos putoaa avantoon, matkapuhelimen suojaa vedenpitävä muovipussi. Kevätaurinko häikäisee, joten UV-suojatuilla linsseillä varustetut aurinkolasit ovat tarpeen.

 Lisätietoja kalastuksesta

  • fisuun.fi (lapsille ja nuorille tarkoitetut sivut)
  • flfry.fi (järvikalastusseura)
  • kaapparit.fi (värikouluilla pilkkiminen)
  • kalaruoka.fi (vinkkejä kalan käsittelyyn ja valmistukseen)
  • kalastajankanava.fi (tietopaketti kaikesta kalastukseen liittyvästä)
  • kalastus.com (harrastajakalastajille)
  • kalastus.us (vastuullinen kalastus)
  • kalastusrajoitus.fi (yleiskalastusoikeuksien ulkopuoliset alueet)
  • ottiopas.fi (liikkuvan kalastajan tietolähde)
  • pelastetaanjarvilohi.fi
  • vapaa-ajankalastajat.fi (sis. mm. Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajien piiri ry:n)

 

 

Kalaonnen toivottaminen tuo kansanperinteen mukaan huonoa kalaonnea, mutta näin saa toivottaa:

Talvellakin voi hyvin pyytää kalaa. Hyvät varusteet on tarpeen: jäänaskalit ja koukunirroitin. Kuvat ylhäällä luontoon.com; kalastus.com, alhaalla motonet.fi; yle.fi 


Kokemuksia kalaistutuksista

Järvilohen ja järvitaimenen  tilanne Pyhäjärvellä

Lähde:  Karjalan Pyhäjärven kalatalousalueen hallituksen pj Heikki Mujunen 

Pyhäjärvellä ei ilmeisesti  ole lainkaan järvilohta. Viimeisin pieni istutus tehtiin yli 20 vuotta sitten. Siitä istutuksesta sain uistimella yhden. Lohet menivät ilmeisesti vaellusvietin ohjaamina Puhoksen voimalan läpi Oriveteen ja siitä ties minne. Järvilohen tulevaisuuskin on heikko, koska kutukosket on padottu eikä emokaloja saada riittävästi laitospoikasten tuotantoon. Geeniperimä supistuu vuosi vuodelta heikentäen kantaa.

Koska järvilohi-istutusten tulokset jäivät heikoiksi,  päädyttiin järvitaimenen poikasistutuksiin. Se on ollutkin parempi istukas. Järvilohen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Jossain purossa tai puroissa taimen ilmeisesti hieman kutee, koska viime vuosina on saatu joitakin rasvaevällisiä ja kooltaan istukkaista eroavia pikkutaimenia Juurikan vesialueelta, Havukkasaaren ympäriltäsekä Kalattoman puolelta. Itsekin olen niitä saanut Havukan luota uistimella kahtena syksynä. Istukkaiden saatavuudessa tulee tämän vuoden jälkeen kuitenkin ongelmia poikaskasvattamoissa jylläävän kuolleisuutta aiheuttavan vesihomeen vuoksi. 

Taimenen kutupurojen etsiminen ja mahdollinen kunnostaminen olisi varmaan yksi tulevaisuushanke. Puron ei tarvitse olla kummoinen, sorapohja ja virtaamaa sen verran, ettei talvella jäädy pohjaa myöten. 

Kuvat vasemmalta: Kuha. WWF Suomi; Harjus. iFiske.ax; Kuore. WWF Suomi

Lähde: Anu Parkkonen

Erään kalastajan mukaan kalaistutukset eivät kaikilta osin ole onnistuneet. Kuhaa istutettiin Ätäsköön noin 15 vuotta sitten. Nyt kanta on siellä runsastunut jo haitalliseksi ja alkanut levitä Pyhäjärveen. Harjusta istutettiin noin 10 vuotta sitten. Sen sijaan luontaisesti esiintyvää kuoretta on ollut erittäin runsaasti jo iät ja ajat. Talvella 2023 nuotassa saattoi olla 100 kg kuoreita ja vain 50 kg muikkuja.