Järven erityispiirteet

Lähde: www.ymparisto.fi, Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. 2023

 Pyhäjärvi on I ja II Salpausselän väliselle alueelle sijoittuva erittäin karu suurjärvi. Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma kulkee järven eteläosan kautta muodostaen laajoja ja polveilevia harjuniemiä ja saaria. Toinen Salpausselkä kulkee järven pohjoisosan ylitse jakaen järven Syrjäsalmessa kahteen osaan sekä muodostaen harjuniemiä Näsönsalmessa. Reunamuodostumiin liittyvät harjut nousevat alueella paikoin yli 120 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alueen kallioperää hallitsevat happamat syväkivet. Lahtien rannoilla on myös useita järveen rajoittuvia soita. Järven pohjaeläinlajistossa on useita jääkautisia reliktiäyriäisiä. Pyhäjärven kalataloudellinen arvo ja maisemallinen sekä biologinen merkitys on huomattava. Suomen ja Venäjän rajavesistönä Pyhäjärvellä on merkittävä arvo vesistö- ja kalataloustutkimuksen kohteena.

 Pyhäjärvi kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen ja mantereiseen ilmastoalueeseen, jolle ovat tyypillisiä kovat pakkaset talvella ja korkeat lämpötilat kesällä. Valuma-alue sijoittuu kasvuvyöhykkeelle III, Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle. Valuma-aluetta rajaavat lännessä ja etelässä Salpausselkien harjumuodostumat. Pyhäjärven länsipuolella kulkeva toinen Salpausselkä toimii myös läntisen Pohjois-Karjalan järviseudun ja itäisen Laatokan-Karjalan maisema-alueiden rajana. Valuma-alueelta löytyy vaihtelevia maisema-alueita: Hummonselän järviseutu, Pyhäjärven itäpuolinen Vaarojen Kitee, järven länsipuoliset harjumaastot sekä eteläisen Pyhäjärven kumpuilevat viljelyalueet. Valuma-alueen maa- alasta 77 % on pääosin erilaisia lehti-, seka- ja havumetsiä. Viljelysten määrä valuma-alueella on melko pieni (8 %), ja soita on hyvin vähän (1,2 %).

Pyhäjärvi on vedenlaadultaan Pohjois-Karjalan ja samalla myös koko Suomen edustavimpia niukkaravinteisia Lobelia -eli nuottaruohotyypin järviä. Erittäin edustavaksi järven tekee sen suuri koko ja pääosin erinomainen vedenlaatu ja hyvin alhainen ravinne- ja humuspitoisuus. Järvi voidaan jakaa kahteen osaan: pohjoiseen Pyhäjärven Hummonselkään sekä varsinaiseen Pyhäjärveen. Varsinaisen Pyhäjärven vedenlaatu on heikentynyt erityisesti Vetkanlahdessa ja Savikkoniemen edustalla. Alueen luontokokonaisuudessa on pohjavesivaikutukseen liittyviä arvoja, ja kokonaisuudessaan pohjavesivaikutuksen arvioidaan olevan luontokokonaisuudelle merkittävä. Alueella on mm. luonnonsuojelullisesti arvokkaita lähteitä ja lähdevaikutteisia soita.

 Luontokokonaisuutensa lisäksi Pyhäjärvi on erityisen arvokas virkistyskäytössä ja kalastuksessa, minkä perusteella se on sisällytetty mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin (Nordisk Ministerråd 1990). Suomessa järvi on otettu mukaan erityistä suojelua vaativiin arvokkaisiin vesistökohteisiin (Maa- ja metsätalousministeriö 1977, Ympäristöministeriö 1992). Erityissuojelun tavoitteena on vesistöalueen säilyttäminen niukkaravinteisena ja mahdollisimman luonnontilaisena sekä samalla kalataloudellisen arvon turvaaminen.

 Pyhäjärven kunnostustarvetta aiheuttava ongelma on rehevöityminen. Tehokkaillakaan kunnostustoimilla ei saada pysyviä vaikutuksia, jos järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus on liian suuri eikä ulkoista kuormitusta vähennetä. Kunnostustoimet eivät siis koske ainoastaan kohdejärveä vaan ulottuvat sen koko valuma-alueelle. 


Pyhäjärvi kesällä ja talvella. Kuvat: Markku Uimonen