Kunnostustoimenpiteenä on järven ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Vuoden aikana muuttuvilla sääoloilla on merkittävä vaikutus vesistöön, sinne kulkeutuvaan kuormitukseen ja vedenlaatuun. Vuodenajoittain vaihteleva vedenlaatu voi olla vesistössä silmin havaittavissa muun muassa sameudessa ja tummuudessa.

Keväällä valumavesien mukana järviin tulee paljon kuormitusta, ravinteita, orgaanista ainetta ja kiintoainesta. Virtaava vesimäärä voi olla suuri, kun maassa ei ole pidättävää kasvillisuutta, maa on roudassa tai vedestä kyllästynyt. Vesi voi olla tavanomaista sameampaa ja tummempaa varsinkin, jos yläpuolisella valuma-alueella on tehty maanmuokkausta tai siellä on turvemaita. Kevään ravinnekuorman huippu Pyhäjärven alueella on huhti-toukokuu. Kultalevät voivat muodostaa kukintoja, jotka tyynellä säällä saattavat aiheuttaa voimakasta kalan hajua.

Kesällä lämpimissä ja valoisissa oloissa vesikasvien ja levien tuotanto lisääntyy. Kelluvat mikroskooppiset levät (kasviplankton) kuluttavat päällysveden ravintovaroja, jolloin niiden määrä varsinkin ulapalla vähenee. Sinilevät hyötyvät matalasta typpi-fosforisuhteesta, sillä ne voivat käyttää myös ilmakehän typpeä hyödyksi. Hapen määrä vähenee kesän edetessä. Levien ja vesikasvien lisäksi lisääntyy myös bakteerien kasvu, mikä levien ohella voi näkyä tai tuntua limaisuutena vedessä olevilla pinnoilla.

Syksyä kohden valo vähenee, ilmat viilenevät ja sateetlisääntyvät. Levien ja vesikasvien kasvu hidastuu. Sinilevillä saattaa olla alkusyksyn kukinta. Viime vuosina lämpimät syksyt ovat jatkuneet pitkälle loppuvuoteen ja talven tulo viivästynyt, minkä vuoksi vesistöihin virtaavan veden ja sen mukanaan tuoma humus-, kiintoaine- ja ravinnekuorma on kasvanut.

Talvella jääpeitteen alla olosuhteet ovat yleensä rauhalliset: tuuli ei sekoita vettä eikä valumavesiä tule avovesikauden tapaan. Kiintoaine, rauta ja ravinteet laskeutuvat pohjaa kohden. Veteen ei juuri sekoitu happea. Hapettomuus lisää pohjasedimentistä vapautuvaa kuormitusta.

Ulkoinen kuormitus koostuu jokien, purojen, norojen ja ojien kautta järveen valuvien vesien sisältämistä ravinteista ja kiintoaineesta koko valuma-alueelta. Runsas sade lisää kuormitusta vähävetiseen aikaan verrattuna.

Maatalousvaltaisilla valuma-alueilla keinona on mm. lannoituksen oikea ajoitus ja sopiva lannoitemäärä sekä kevennettyjen maanmuokkausmenetelmien suosiminen, pellon kaltevuus, muokkaustekniikka ja -ajankohta. Ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisessä oleellisinta olisi, että ravinteet pidättäytyisivät maassa ja siirtyisivät viljelykasveihin mahdollisimman tehokkaasti.

Kosteikot, suojavyöhykkeet ja pintavalutuskentät vähentävät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja ojitetuilta metsäalueilta vesistöihin. Laskeutusaltailla sekä puroihin ja valtaojiin tehdyillä pienten patoaltaiden ketjuilla ja lietekuopilla voidaan pysäyttää veteen jo joutunutta kiintoainetta.

Turvetuotannossa keinoja ovat sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien perustaminen sekä veden kemiallinen puhdistaminen.

Haja- ja loma-asutuksen vesistökuormituksen syntymistä ehkäistään asianmukaisilla jätevedenkäsittelymenetelmillä. Loma-asunnoilla viemäröidyn alueen ulkopuolella voidaan esimerkiksi käyttää WC:n asemasta kuivakäymälöitä.

Erityisesti särkikalojen kalastus on halvin ja tehokkain tapa poistaa järvestä haitallista fosforia.

Yhdistyksen toteuttamia suojeluhankkeita ja seminaareja

Särkiseminaari 1996

Sisältö: Kalastotutkimus
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry, P-K:n ympäristökeskus, maaseutuelinkeinopiiri ja Varmon kalastuskunta
Tarkoitus: Koota yhteen kalastajat, jalostajat, markkinoijat ja kuluttajat keskustelemaan ja sopimaan särkikalojen tehopyynnistä ja saadun saaliin käytöstä.

Karjalan Pyhäjärven tilan parantaminen ja alkuperäisen luonnontilan palauttaminen 1998-

Sisältö: Kala- ja pohjaeläintutkimukset, eläinplanktonnäytteiden määritys, harjusten poikasistutus(5400 kpl) ja jokirapuistutus (2300 kpl) ja koeravustukset
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry ja Joensuun yliopisto, Kesälahden kunta
Rahoitus: P-K:n ympäristökeskus, omarahoitusosuus (14 000 mk), kokonaiskustannukset 134 000 mk. Lisäksi Kesälahden kunta 30 000 mk

Lasten järviluontoleiri 2000

Sisältö: Lasten perehdyttäminen järviluontoon ja eläimistöön sekä kalastukseen, suunnistukseen ja vesillä liikkumisen perustaitoihin
Järjestäjä: Karjalan Pyhäjärvi ry
Rahoitus: Omaskustanteinen (500 mk)

Ätäskön kunnostus, kokeilu- ja kehittäminen: Energiapajun käyttö suojavyöhykekasvina 2001-

Sisältö: Ätäskö-järven kunnostus: Hoitokalastus, kuhaistutukset, syvänteiden hapetus, vesikasvillisuuden poisto
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry, Pohjois-Karjalan metsäkeskus,
Rahoitus: EU-rahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR), Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja omarahoitusosuus (1700 €), kokonaiskustannukset 16 800 €

Muikulle tilaa Pyhäjärveen 2003-

Sisältö: Kalastorakenteen kunnostus Parikkala-Saari-Uukuniemi kalastusalueella poistamalla ahventa, särkikaloja ja pikkusiikaa vähintään 60 kg/ha kolmen vuoden aikana eli 60.000 kg. Näin luodaan mahdollisuuksia muikkukannan elpymiselle
Rahoitus: TE-keskus, kunnat, omarahoitusosuus (1600 €). Kokonaiskustannukset 35 000 €.
Hankkeesta tehty loppuraportti.

Karjalan Pyhäjärven vesiensuojelusuunnitelma ja -opas 2003

Sisältö: Kaksi versiota:
1. Varsinainen suunnitelma: Kaikkien tehtyjen tutkimusten tulokset ja niiden pohjalta tehdyt päätelmät.
2. Tiivistelmä: Yleiseen jakeluun. Vesiensuojelun osa-alueet: Peltoviljely, lannoitus ja karjatalous, metsätalous, haja-asutus, muu vesiluonnon suojelu.
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
Rahoitus: EU:n rakennerahasto (Interreg IIIA Karjala-ohjelma)
Tiedotus: Karjalan Pyhäjärvi ry järjesti aiheesta neljä tiedotustilaisuutta.

Uukuniemen suo-ojituksen keskeyttäminen 2005

Sisältö: Suomen metsäkeskuksen suorittamat Uukuniemen seurakunnan Koirasuon ojitukset. Noin 20 ha ojituksen yhteydessä vesiensuojelutoimenpiteitä ei oltu tehty tai ne oli tehty virheellisesti, jolloin Koiraniemen edustan veden laatu heikentynyt ja näkösyvyys alentunut.
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa
Tulokset: Ojituksen keskeyttäminen

Karjalan Pyhäjärven hoitokalastus -hanke 2006-2007

Sisältö: Hoitokalastuskoulutus ja -tiedotus, katiskojen (333 kpl), nuottien (2 kpl) ja nuottauslauttojen (2 kpl) rakentaminen ja kalastus. Lisäksi rysiä (5 kpl, ei hankkeen rahoituksella)
Ohjausryhmä: Karjalan Pyhäjärvi ry, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, kalatalouskeskus ja TE-keskus, Pyhäjärven-Puruveden kalastusalue
Tulokset: Särkiä, ahvenia ja muita kaloja kahden vuoden aikana yli 43 000 kg (saalispäiväkirjat osin puutteellisia)
Rahoitus: EU-rahoitus (EAKR), omarahoitusosuus (6 000 €), kokonaiskustannukset 60 000 €

Juurikan kanavan kosteikko-hanke 2014

Sisältö: Suunnittelu ja toteutus osana Metsäkeskuksen Lumo-hanketta
Osallistujat: Karjalan Pyhäjärvi ry, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kolme maanomistajaa
Tulokset: 0,5 ha kosteikko, 0,7 ha pintavalutuskenttä, kaksi laskeutusallasta (0,08 ha ja 0,41 ha)
Rahoitus: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, omarahoitus (8 000 €), kokonaiskustannukset 15 000 €

Ranta-asukkaiden aktivointi hoitokalastukseen Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä 2019

Sisältö: Koulutus ja katiskanrakennuskurssi
Järjestäjä: Karjalan Pyhäjärvi ry
Tulokset: Katiskoja (80 kpl)
Rahoitus: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Kiteen kaupunki, omarahoitusosuus (2 200 €), kokonaiskustannukset 6200 €.

Mustolanjoen kunnostuksen suunnitteluhanke 2019-2020

Sisältö: Janne Raassinalta tilatussa selvityksessä kunnostuskohteita kaikkiaan yli 30.
Järjestäjä: Karjalan Pyhäjärvi ry
Tulokset: Toteutusajankohta?
Rahoitus: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (yhteistyösopimus), Kiteen kaupunki, omarahoitusosuus

Kunnostustoimenpiteitä