Uhkatekijät

Vuoden aikana muuttuvilla sääoloilla on merkittävä vaikutus vesistöön, sinne kulkeutuvaan kuormitukseen ja vedenlaatuun. Vuodenajoittain vaihteleva vedenlaatu voi olla vesistössä silmin havaittavissa mm. sameudessa ja tummuudessa.

Pyhäjärvi on vähäravinteisena järvenä herkempi häiriöille kuin ravinteikkaampi järvi, sillä pienikin ravinteiden lisäys on suhteellisesti hyvin suuri. Viime vuosikymmeninä huolta järven tilasta ovat herättäneet ranta-alueiden limoittuminen, vesikasvillisuuden lisääntyminen, sinileväkukinnat ja lasku-uomien suulla havaitut kiintoaineksen sekä rautasaostumien esiintymät erityisesti kevätjäiden lähdettyä. Huolestuttavan kehityssuunnan pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Pyhäjärven erinomainen veden laatu ja Natura-arvot säilyvät.

Karjalan Pyhäjärven alueeseen kohdistuvien merkittävimpien uhkien voidaan katsoa johtuvan muutoksista maankäytössä, joita ovat mm. rantarakentamisen lisääntyminen sekä metsähakkuut. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet muodostavat suurimman uhkan pintaveden laadulle alueella ja uudisrakentaminen tulee lisäämään kuormitusta vesistöön. Rantarakentaminen myös aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä ranta-alueilla ja voi vaikuttaa heikentävästi pohjaruusukekasvillisuuteen sekä myös alueen maisema-arvoihin. Lisärakentaminen luo myös paineita yksityistieverkoston ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon lisääntymiseen sekä kunnossapitoon.

Pohjavesien puhtauden uhkatekijöitä ovat maa-ainesten otto ja siihen liittyvät oheistoiminnat, tienpito, haja-asutukseen liittyvä jätevesien maahan imeytys sekä sopimaton lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa-ja metsätaloudessa.